Vapaataival: San Carlos

tiistai 26. tammikuuta 2010

San Carlos

Lentokoneessa minut oli laitettu vastuulliselle paikalle, varauloskäynnin ovelle, jalkotilaa oli mukavasti. Neljältä yöllä olin Cebussa ja aloin miettiä mihin suuntaan lähden. Puolen tunnin miettimistauon jälkeen päätin suunnata Negros saarelle. Tässä vaiheessa taksin hintakin oli tippunut 400 pesosta 200 pesoon, en tiedä paljonko mittaritaksi olisi maksanut mutta tämä puoleen hintaan tarjous kuulosti kohtuulliselta, matkaa oli autolla puolisen tuntia ilman ruuhkaa. Linja-autoasemalla hyppäsin bussiin joka meni Toledoon (70p). Cebu näytti melkoiselta slummilta, paljon hökkeliä ja graffiitteja joka paikassa. Toledossa ehdin juuri sopivasti aamun ensimmäiseen lautaan, jonka ilmastoidussa turistiluokassa torkuin koko 1,5 tunnin matkan (190p). San Carloksessa piti ensimmäisenä etsiä pankkiautomaatti, sillä lentokentän automaatti ei toiminut ja olin vaihtanut vain jäljellä olleet 30S$ paikalliseksi rahaksi, huonohkolla 30 kurssilla. Singaporessa meni 60S$.

Automaattijonossa paikallinen nainen kysyi mistä olen kotoisin, vastattuani Suomesta hän innostui ja sanoi miehensä olevan Suomesta, hän tekstasikin miehelle, joka tuli samantien tervehtimään maanmiestä, olin ensimmäinen suomalainen johon hän oli törmännyt täällä kahden vuoden aikana. Kävimme oluella ja etsimme minulle halvan 250p huoneen. Mies sanoi, että olisi mielellään tarjonnut minulle yösijan, mutta nyt heillä on remontti menossa ja vaimon sukulaisia on talo täynnä. Hän kutsui minut kuitenkin käymään 10km päässä sijaitevalle talolleen. Istuskelimme talolla ja kävimme kiertelemässä pikkukylässä ja sen lähialueilla. Paikasta tuli Isaan mieleen, aika alkeellista asutusta ja uteliaita paikallisia. Erittäin mielenkiintoisen päivän jälkeen ajelin bussilla takaisin kaupunkiin ja menin nukkumaan.

Filippiinit vaikuttaa hyvin erilaiselta paikalta, kuin maat missä olen tähän mennessä ollut. Espanialaisten siirtomaa-aika näkyy ja maassa on paljon latinofiilistä, kielikin kuulostaa espanjalta ja tapaamani suomalainen sanoi, että kielestä 40% on espanjaa. Lähes kaikki myös puhuvat englantia, paremmin kuin missään muualla tähän mennessä, kun muistetaan, etten todellakaan ole turistikohteessa. Ihmiset ovat yhtä ystävällisiä, puheliaita ja iloisia, kuin muuallakin K-Aasiassa. Tervehtiminen tapahtuu kulmakarvoja nostelemalla, ihan hauska tapa.

Lautta

San Carlosin satama. Merta ja vuoristoja, maa vaikuttaa todella kauniilta.

Kalastusvene. Näillä paikalliset painavat merelle, niin pitkälle ettei heitä edes näy enää. Veneessä on pieni keskimoottori.

Alkoholia ei ilmeisesti veroteta lainkaan. Ostin maistiaisiksi tämän pullon hyvää rommia hintaan 30p. Pullo hyvää paikallista olutta maksaa ravintolassa 25p. Muutenkin hinnat vaikuttavat todella halvoilta. Aamulla kävin syomassa riisiä kasviskastikkeella, jossa oli vähän lihaa hintaan 15p. Päiväkahvi (oikeaa kahvia eikä jauhetta) kolmella munkilla kustansi 12p ja iltamarkkinoilla söin ison aterian, josta olisi varmaankin syönyt 3 paikallista hintaan 55p.

Pankkiin aseet eivät ole tervetulleita, vartijoilta löytyi pumppuhaulikot. Hienon Wi-Fi kahvilankin ovelta löytyy vartija haulikon kanssa.

Asekaupan alennusmyynti. Täällä on kuulemma paljon aseita ja ongelmia ratkotaan pitkälti niillä ja rahalla. Korruptoituneeseen poliisiin ei luoteta. Kuulin tarinan, että jokin aika sitten isä ja poika olivat tapelleet humalassa ja äiti oli soittanut poliisin paikalle. Poika oli ruvennut urputtamaan poliisille, joka ei ollut jaksanut kuunnella vaan oli ampunut pojan siihen paikkaan. Ihmishenki ei ole kovinkaan arvokas.