Veneilyä, snorklausta ja lintubongailua

Yhtenä aamuna päätin lähteä mangrove veneilyretkelle. Lähtöpaikka oli lähellä ja hintaa 45 minuutin reissulla oli vain 200 pesoa. Muita ei ollut paikalla, joten lähdimme melomaan jokea pitkin kahdestaan oppaan kanssa.

Retken parasta antia olivat käärmeet, joita näin kolme. Yöllä nämä ovat aktiivisia ja päivällä ne nukkuvat oksilla. Kuulemma hyvinkin myrkyllisiä, mutteivat agressiivisia. Kyselin, että onko täällä krokotiileja, mutta ne on kuulemma hävinneet näiltä seuduilta, Etelä-Palawanilta niitä vielä löytyy.

 Maisema oli lähinnä tätä, muutama lisko nähtiin ja pari lintua hyvin kaukaa.

Yhdessä vaiheessa tehtiin pieni kävely magrovejuurakon päällä, rapuja näkyi paljon. Tässä vaiheessa kysyin, että onko täällä juurakkoja syöviä matoja, joita näin suuren innoittajani Riku Rantalan syövän Etelä-Palawanilla.

Opas sanoi, että niitä on paljon ja ne ovat puitten pahimpia vihollisia. Tämän puun palasen hän löysi, jossa oli paljon madon tekemiä koloja, mutta kun ei ollut kirvestä mukana, hän ei voinut näyttää itse matoa. Myöhemmin hän hakkasi tämän palasen säröille lähtöpisteessä ja löysimmekin pienen madon.

 

Myöhemmin tajusin, että nämä tamilokmyyjät, myyvät nimenomaan näitä herkullisia matoja, joita kehuvat oysterin makuisiksi.

Ostinkin kipollisen 100 pesolla ja en olis uskonu, että raa'at madot voivat olla näin herkullisia. Tamilokit kuului syödä sipulin ja chilin kera.

Palawalainen orava.

Magrove kierroksella kuulin, että lähellä on ranta, jossa on hyvä snorklailla ja siellä voi nähdä jopa nuoria kilpikonna.

Lähdettiinkin tämän majapaikkamme vieressä olevan niemen yli kohti tuota toisen rannan takana olevaa niemeä, sen takana pitäis olla tämä snorklailupaikka. Tuossa saarekkeessa on 800 metriä pitkän ziplinen päätöspaikka. Olin kysynyt aiemmin mitä tämä maksaisi ja totesin 550 pesoa olevan hieman liikaa.

Tältä näytti ziplinen lähtöpaikka.

Pienellä viidakkokävelyllä näimme apinoita ja tämän korkealle lehteen kiivenneen ison kotilon.

Tämän kyltin nähtyämme luulimme pääsevämme snorklaamaan, mutta paikan puistonvalvoja kertoi, että meillä pitäisi olla lupa tähän aktiviteettiin, luvan voi ostaa Sapangin laiturilla olevasta päämajasta.

Park stationin lähellä oli muutama agressiivinen apina.

Ranta ei ollut kummoinen, joten ei viihdytty sitä tuntia mikä oltais saatu oleilla ilman lupaa, veteen meneminen oli kiellettyä.

Viidakosta takaisin ziplinerannalle päästyämme näimme muutaman linnun

Ja tämän kuolleen merikäärmeen.

Takaisin Sapangiin päästyämme menimme lupatoimistolle ja ostimme snorklausluvat seuraavalle päivälle (180p/hlö). Seuraavana päivänä pääsimme siis snorklailemaan. Koskaan en ole nähnyt näin paljoa korallejen alkuja, joten suojelu selvästi toimii (vanhat on tuhottu dynamiittikalastuksella). Isompia koralleja oli meidän hemmoteltuihin tottumuksiin nähden vähän, eikä kalojakaan ollut paljoa, aika lailla El Nido tasoa, näkyvyys oli parasta tähän mennessä Palawanilla +10 metriä. Kilpikonnia ei näkynyt.

Kilpikonnia täällä kuitenkin on, siitä todisteena nämä verkot, joita näkyi muutamia Sapangin rannalla Daluyon resortin edessä. Muuallekkin on varmasti munittu, mutta ainoastaan tämä resortti suojelee kilpikonnia näin hyvin.

Magrovekierroksella kuulin myös, että zipline rannalla näkyy paljon lintuja 5.30-6.00, lähdinkin yhtenä aamuna aikaisin liikkeelle. Rannalla olin kuitenkin vasta hieman jälkeen kuuden, joten paljoa liikettä ei näkynyt.

Tämän papukaijapariskunnan kuitenkin bongasin, korkealta puun latvasta.

Tämä kuningaskalastaja lenteli paljonkin ja sen verran myös pysähtyi, että sain kuvan.

Latvoissa näkyi muitakin lintuja, mutta ne olivat niin kaukana, että vaikea sanoa mitä ne olivat.