Nizwa

Perjantai-aamuna lähdettiin aikaisin Nizwan markkinoille, sillä olin lukenut, että touhu hiljenee jo yhdeksän aikaan.

Varokaa kameleita! Muutama ollaan tienvarrella nähty.

Parkkipaikalla kameleita kaupan. Auto piti jättää "joen" toiselle puolelle, sillä parkkitila oli vähissä torin (Souq) lähellä.

Kuuluisa vuohenmyyntipaikka. Turisteja oli saapunut markkinoille paljon. Nizwa onkin Omanin toiseksi suosituin turistikohde Muscatin jälkeen.

Ei päästy kauppoihin.

Näillä naisilla on perinteiset omanilaiset naamarit kasvoillaan. Naamarista näkee mihin heimoon nainen kuuluu. Tyttö alkaa käyttää naamaria, kun hän menee naimisiin tai täyttää 18-vuotta. Naamari suojaa katseiden lisäksi kuluttavalta ilmastolta.

Harkitsin ostavani tuollaisen valkoisen puvun päälleni. En ole kuitenkaan nähnyt sellaista yhdelläkään vierastyöläisellä, joten ehkei sitä ole tarkoitettu, kuin arabeille.

Pieni vihannestori

Opaskirjan mukaan Balha on kuuluisa ruukuistaan

Iso vihannestori

Jonka yläkerrassa oli esimerkiksi kärmeksennahkoja ja turkkeja myytävänä. Tuollainen lamppu olisi tarttunut mukaan, mutta ehjänä kotiinsaamistodennäköisyys lähentelee nollaa.

Turisteille suunnatussa taatelikaupassa sai maistella erilaisia taateleita (ja hunajaa). Totesin parhaiksi nämä barnit ja ostin kilon (1r/2,5€)

Kliininen lihaosasto

Asekauppa

Päästiin kauppoihin

Ihan kivan mutta odotuksiin nähden laimean (odotettiin kovaäänistä tinkaamista ja muutenkin erilaista kokemusta) torin jälkeen mentiin katsomaan linnaa. Tähän väliin pitää mainita uskomattomasta kohteliaisuudesta. Kun aasialaisperäinen turistimies oli ottamassa vaimostaan kuvaa tien toiselta puolelta, paikallisen kuljettama auto pysähtyi keskelle kaistaa, jottei pilaisi kuvaa. En ole ikinä nähnyt moista. Kuvassa oikealla on 1700-luvun ruotsalainen tykki. Pohjoismaalaiseen laatuun on luotettu tärkeissä asioissa.

Tälle paikalle on rakennettu ensimmäinen linna 800-luvulla, nykyiseen muotonsa linna sai 1624 ja entisöinti on tapahtunut meidän aikanamme.

Huoneita oli jonkinverran kalustettu.

Suurimman tornin oviaukolla oli pari ansaa. Oviaukon yläpuolella oli pitkä aukko tornin yläkerrokseen, josta pystyttiin kaatamaan vihollisen päälle kuumaa taateliöljyä, tiputella kiviä tai ampua. Oven sisäpuolella oli lisäksi kuilu, johon tuo kännykkäänsä räpläävä turisti olisi tippunut, ellei kuiluja olisi turvallisuussyistä muurattu umpeen. Näitä ala- ja yläaukkoja oli pitkin portaikkoa.

Havainnekuva murhakuiluista.

Suuren tornin sisäpiha.

Maisemaa tähystyspaikoilta.

Linnan tyrmässä.

Vanhoja kauppareittejä, ajalta jolloin linna oli käytössä.

Linna oli ehdottomasti näkemisen arvoinen ja pääsylippu maksoi vain reilun euron.

Nätti Mustangi. Lexuksia näkee Omanissa todella paljon.

Maisema ravintolasta, johon pysähdyttiin pirtelöille ja hummukselle.