Puerto Villamil

Aloitetaan kansikuvalla ja palataan sitten alkuun.

Hotellilla oli jatkuvasti instantkahvia tarjolla, joten kupposen siemaistuani lähdin satamaan, joka oli korttelin päässä. Avaimen jätin oveen, paikan pitäjää ei näkynyt, vaikka hän oli kertonut olevansa paikalla kuudesta lähtien. 

Samoihin aikoihin oli lähdössä useampi vene, mutta nopeasti löysin oikean check in naisen. Täällä piti olla tuntia ennen veneen lähtöä. Pienessä tihkusateessa minulle kerrottiin, että olen veneemme ensimmäinen, joten voin tehdä jonon tuohon aukiolle. En halunnut kastua, joten tallustin esiintymislavan suojaan istuskelemaan. Sieltä näin oikein hyvin, milloin veneeseen aletaan siirtyä. Tämä tapahtui seitsemältä. Satamamaksua piti maksaa yhden dollarin verran ja laukut läpivalaistiin. Sitten siirryttiin venetaksilla Destinyyn (0,5$).

Vaikka perässä oli 750 heppaa matka kesti pari tuntia.

Perillä siirryttiin taas pienempään taksiveneeseen (1$), jolla päästiin lyhyt matka Puerto Villamilin satamaan. Satamassa piti maksaa kuntaveroa 10$.

Kylläpä vesi näytti houkuttelevalta.

Vastassa oli paljon merileguaaneja. Suurinta osaa taisi olla vastassa myös matkanjärjestäjä. 

Minulle olisi löytynyt takseja mistä valita, mutta kylään oli kilometri ja olin alustavasti katsellut majapaikan mahdollisimman läheltä satamaa (snorklis), joten lähdin käppäilemään tätä tietä eteenpäin.

Hospedaje Saritasta löytyi todella mukava huone 15$/yö. Keittiötä ei ikävä kyllä ollut, sillä se huone oli varattu muutaman päivän päästä, mutta sovittiin tälle viikkovuokraksi 95$ ja saisin keitellä aamukahvit perheen keittiössä. Bookingista päätellen täällä maksetaan henkilöperusteisesti, eli kahdelle hengelle tuo sama huone olisi maksanut tuplat. Tosi hyvä systeemi yksin matkustavan näkökulmasta.

Selkeä hätäsuunnitelma tsunamin varalta.

Keittiöstä löytyi vain pari isoa mukia, joten kävin ostamassa matkamuistomyymälästä shottilasin espressokupiksi, ei se vain maistu yhtä hyvältä isosta motista.

Perhe hoiti minulle ison vesitonkan kahdella dollarilla. Paikan poika opasti reitin torille, josta sain päiväsaikaan vitosella kahden ruokalajin lounaan.

Leipomosta löytyi korvapuustia ja pullaa aamiaiseksi 0,5$/kpl.

Ja näiltä tytöiltä ostin banaanitertun (n.10kpl/1$). Ensin koitin ostaa banaaneina noita etualalla näkyviä, mutta tytöt kertoivat ystävällisesti, että ne ovat kokkaukseen tarkoitettuja jotain, nimeä en muista. Tuolta korista löytyi banaaneja. 

Kylän keskellä olevassa lammikossa oli muutama flamingo.

Saaren ainoassa sukelluskeskuksessa kahden sukelluksen päiväretki maksoi 160$. Saaren paras sukelluspaikka on tortuga. Paikan pitäjä näytti innoissaan minulle kuvia mantoista, joita näkyy usein. Kysyin miten on vasarapäähaiden laita? Joo ne on aika tavallisia, mutta tiedätkö mitä? Viime viikolla näimme valashain. Vaikutti hyvältä. Hintavaa, mutta kyllä minä yhden reissun raaskin tehdä. 

Kylän hiekkaranta oli upea ja vilisi merileguaaneja. Täällä voi myös surffata.

Rantabaarin seinällä kiipeili gekkojen lisäksi tietenkin myös merileguaaneja.

Pyöräilybaana. Pyörävuokra on kympin päivässä. 

Kyläkirkon alttari on trooppinen.

Pääaukion laidasta löytyi illalliseksi kalmari annos ja alkukeitto 7 dollarilla.

Auringonlaskua oli mukava katsella mojitolasi kädessä (2 drinkkiä 9$). Seuraavalla kerralla vedenalaisesta maailmasta.