Granada

Granadassa käveltiin Wikitravelista löytämälleni Nueva Central hospedajelle, joka sijaitsi baaribulevardilla. Hinnat olivat nousseet hieman, mutta päätettiin silti maksaa 20$ huoneesta ja vaihtaa seuraavana päivänä hiljaisempaan ja halvempaan paikkaan.

Kun kerran asuttiin baarissa päätettiin tutustua hieman yöelämään, aluksi kotibaarin terassilla. Karibian tapaan kansallisjuoma on täällä rommi, Cubalibret muuttuvat Nicalibreiksi. Kaksi drinkkiä sai 50c:llä. Myöhemmin illalla käytiin Lennonin kuvilla sisustetussa Imagine baarissa kuuntelemassa livemusiikkia. Harmiksemme jenkkiesiintyjä ei ollut kovin hyvä, joten lähdettiin väliajalla pois.

Harvinainen lappunen Imaginessa, yleensä kielletään ehdottomasti heittämästä mitään vessanpönttöön.

Aamulla vaihdettiin kotimme yli sata vuotta vanhan kauppahallin lähelle, keskustan eteläpuolella.

Hospedajea pitänyt nainen oli erittäin mukava ja

Hyvin pelkistetty huone jaetulla kylpyhuoneella maksoi vain 250c. Täällä asui lisäksemme jenkkityttö, joka oli niin ihastunut kaupunkiin, että etsi asuntoa vuokrattavaksi, mutta päätyi lopulta vuokraamaan huoneensa pitkäaikaisesti.

Kauppahallissa käytiin syömässä loistavat ateriat (yht. 140c). Lisäksi pöydällä oli Aasiasta tuttu vesikannu, jota olen kaivannut kovasti. Pieniä vesipulloja ei viitsi ostaa, joten aivan liian usein tulee ostettua limpparia. Toivottavasti näitä löytyy jatkossa lisää.

Granadan katedraali ja hieman keskusaukiota, taustalla Mombacho tulivuori.

Granada on yksi tämän mantereen vanhimpia kaupunkeja ja se perustettiin jo 1524 espanjalaisten toimesta. Kaupungista muodostui tärkeä satama espanjalaisten huomattua, että San Juan jokea pitkin pääsee purjehtimaan tälle suurelle järvelle ja tyynivaltamerikään ei ole kaukana. Kaupunki rikastui ja houkutteli Karibian merirosvot ryöstöretkille. Kaupunki ryöstettiinkin monta kertaa 1600-luvulla mm. Henry Morganin toimesta.

Myöhemmin 1850-luvulla kaupunki koki William Walkerin. Tämä yhdysvaltalainen seikkailija oli ensin valloittamassa Meksikoa, jonka jälkeen hänet kutsuttiin Nicaraguaan, kilpailevan Leonin kaupungin toimesta valloittamaan Granada. Hän onnistuikin siinä helposti, muttei antanutkaan valtaa Leonille vaan julisti itsensä presidentiksi ja pyrki luomaan Keski-Amerikan valtion. Tämä kuitenkin epäonnistui ympäröivien valtioiden haluttomuuden vuoksi. Ennen pakoa takaisin Yhdysvaltoihin hänen kenraalinsa poltti Granadan ja kirjoitti tuhkaan Aquí fue Granada (Here was Granada). Granada kuitenkin nousi jälleen tuhkasta ja William Walker teloitettiin Hondurasissa kolme vuotta myöhemmin vain 36-vuotiaana hänen yritettyään jälleen nousta valtaan.

Fortaleza La Polvora. 1748 rakennettu linnoitus, joka ikävä kyllä oli kunnostustöiden alla, joten ei päästy sisään, avaavat kuulemma ensi vuonna.

La Merced kirkon kellotornista oli komeat näkymät.

Tämäkin kirkko on nähnyt paljon. Alunperin se rakennettiin 1539, mutta tuhottiin piraattien toimesta 1655 ja rakennettiin uudestaan 1783. Walkerin joukot vaurioittivat sitä pahoin 1854, mutta perusteellisen korjauksen (1862) jälkeen se on saanut seistä rauhassa.

Kultturikeskuksen seinällä oli maalaus Latinalaisen Amerikan vapaustaistelijoista.

Chen nimi on varmasti kaikille tuttu ja joillekkin myös Simon Bolivarin ja Pancho Villan, mutta yleisesti alueen historia on aika tuntematonta Suomessa. Kannattaa tutustua, sillä täältä löytyy paljon uskomattomia tarinoita.

Granadassa käytetään edelleen hevosia turistikierroksiin ja tavaran kuljettamiseen.

Granada oli meille historiallisen kaupungin lisäksi tarvikkeiden korjailu paikka. Molemmat korjautettiin sandaaliemme remmejä (yht 100c), jonka lisäksi Minna laitatti uudet pohjat toisiin sandaaleihin (250c). Isoin ja tärkein korjattava oli kuitenkin läppäri. Vähän pelkäsin löytyykö 13 tuumaiseen muutaman vuoden vanhaan läppäriin näyttöä lainkaan, käytiin kuitenkin lauantaina kysymässä pienestä tietokoneliikkeestä. He sanoivat soittavansa Managuaan seuraavana arkipäivänä. Maanantaina aamupäivästä saimme iloisen tekstiviestin Computadoras De Granadalta. Managuasta löytyy uusi näyttö ja hintaa sille tulee asennuksineen 150$. Käveltiin heti läppäri mukanamme liikkeeseen ja pyydettiin heitä hoitamaan homma. Hieman oltiin edelleen epäuskoisia, kun he kertoivat, että läppäri on valmis iltapäivällä, kunhan uusi näyttö tulee bussin kyydissä Managuasta.

Pitkän päiväkävelyn jälkeen istahdettiin Centro Turisticon rantabaariin ja tilattiin erittäin hyvä paikallinen olut (60c/1l). Samasta baarista olisi saanut myös Finlandia vodkaa, viinaksien lista oli hyvin lyhyt, joten tämä oli yllättävää. Finlandiaa löytyy muutenkin paljon kaupoista, ehkä kehitysapu tuodaan tänne vodkana.

Palatessamme neljän aikoihin kaupunkiin saatiin soitto, että läppäri on valmis, tulkaa hakemaan. Tämä oli uskomatonta suomalaiselle, joka on tottunut siihen, että koontilista lähetetään muutaman päivän päästä, tavara saapuu ehkä ensi viikolla ja huollossa on jonoa, joten korjaus voi kestää pari viikkoa. Läppäri todella oli kunnossa ja hinta edelleen 150$, jonka maksoimme mielellämme.

Dormisänky maksaa täällä aika yleisesti 5 dollaria.