Pannaan

Varanasista lähdin junalla kohti Khajurahoa. Lippuja oli tällä kertaa hyvin tarjolla. Normaalista lipunostosta oli jo tarpeeksi kokemuksia, joten hankin lipun, kuten suurin osa muistakin turisteista matkatoimiston kautta. Muutaman euron lipulle tuli reilu euro lisähintaa.

Saatuani lipun käteeni vähän harmittelin, että tulen viettämään n. 12 tuntia pienessä sopukassa. Pyysin yläpetiä ja sellaisen sainkin, mutta käytävältä.

Kömmittyäni sängylle, totesin, että sänky on itseasiassa n. 180cm pitkä ja ylätilaa on enemmän, kuin sisäpuolen sängyssä. Nyt kun olen kokenut molemmat puolet en ole ihan varma kumpi on parempi, sisäsänky, vai käytäväsänky. Sisäsänky on pitempi, mutta käytävän puolella on vain kaksi sänkyä, joten tällä puolella pääsee nousemaan pystyyn vaivattomammin.

Yö meni ihan ok, en ehkä nukkunut parhaiten. Rautatieasemalla oli jälleen tuktukkuskien muuri edessä. Kävelin heistä läpi yhden luokse, joka ei ollut estämässä kulkuani. Hieman neuvoteltuani pääsin 100r (1,3€) hintaan risteykseen josta pääsisin Madlaan bussilla. Ensimmäinen bussi oli jo täynnä, joten skippasin sen. Hieman odoteltuani, seuraava saapui ja hyppäsin istuimelle (20r/0,3€). Olin varannut huoneen Poonam Mahal hotellista. Ajaessamme ohi tästä paikasta, koitin sanoa rahastajalle, että voisin jäädä tässä. Hän ei kuitenkaan pysäyttänyt bussia, joten sain kävellä helteessä Madlasta vajaan kilometrin takaisin päin.

Sillalla olleet pojat osoittivat joella uiskennelleen krokotiilin.

Huone oli 10€ hintaiseksi ihan ok, huonekaverina oli erittäin ujo hiiri. Muut lähellä kansallispuistoa olevat majoituspaikat veloittavat paljon enemmän.

Paikkaa piti mies jonka isällä kuulosti olevan melkoinen valtakunta hoidettavanaan. Hotelleja oli Delhissä sun muualla. Perhe oli rikastunut kiinteistökaupalla, nyt he laajensivat hotellitoimintaan. Tästäkin paikasta oli tulossa kymmenien huoneiden hotelli.

Rakenteilla oli useita betonisia mökkejä ja päärakennukseen oli tulossa toinen kerros. Tontti oli täynnä eukalyptyspuita. Kunhan ne ovat kasvaneet tarpeeksi suuriksi rakennetaan puisia mökkejä.

Kaiken tämän keskellä nämä vielä toistaiseksi melko pienessä karsinassa elävät emut saavat juosta vapaana. Nyt ne ovat karsinassa, sillä muuten ne tuhoaisivat puiden taimet.