Seuraavana aamuna kävelin Gangesjoen rantaan etsimään majapaikkaa. Eksyttyäni jokivarren sokkeloisille pikkukujille päätin, että majapaikan on hyvä sijaita lähellä selkeää kulkuväylää.
Päädyinkinkin ottamaan huoneen Dashashwamedh Ghatin vierestä japanilaisintialaisen pariskunnan majatalosta (800r/10€).
Näkymä katolta
Dashashwamedh Ghat on keskeinen ghat, joten täältä on lyhyt matka kaikkialle. Häsläreitä ja kerjäläisiä riitti joka toiselle askelmalle, mutta useimmat antoivat olla, kun heihin ei kiinnittänyt mitään huomiota, jatkoi matkaa ja vain pyöritteli hieman päätä. Vähän tylyä mutta muuten täällä on koko ajan joku hihassa kiinni. Näin kuinka länkkäripariskunnan nuori nainen kaivoi lompakon esille antaakseen rahaa kerjäläiselle. Toimenpide kesti vähän turhan kauan ja kiinnitti huomiota. En tiedä kauanko naisella kesti, että pääsi kymmenestä kerjäläisestä eroon, mutta ilme oli ahdistunut, kun hän yritti jatkaa matkaa.
Rinkkaa en jaksanut kävelemällä hakea, joten palkkasin riksakuskin reilun viiden kilometrin reissulle (2€).
Lehmä joka hengaili kotikujallani.
Oli hyvä, etten valinnut ihan halvinta luukkua. Ensimmäisestä rannan lähistöllä syömästäni ateriasta, seurasi perinteinen turistiripuli. Tauti oli sen verran voimakas, että vessareissujen välissä en oikein jaksanut muuta kuin maata sängyssä. Onneksi kuumeettomat vatsataudit eivät kestä kovin kauaa, tauti oli poissa 2,5 päivässä.
Rannan pienillä kujilla vastaan saattaa tulla lehmä, moottoripyörä,
hautajaissaattua, pyssymiehiä
tai vaikkapa lassipaikka täynnä turisteja. Lonely Planetin voima on ihmeellinen. Lasseja saa jokapuolelta, mutta kun kirjassa lukee, että täältä saa parhaat, ylihintainen koju oli täynnä länkkäreitä aina kun tästä ohi kävelin.
Pyssymiehet olivat kujilla turvaamassa erittäin pyhiä temppeleitä. Pyhimpiin lahkoon kuulumattomalla ei taida olla asiaa ja hindutkin joutuvat jättämään irtaimen omaisuuden säilöön. Jonot olivat pitkät, joten en käynyt sisällä.
Ghatit ovat loistava paikka ihmisten katseluun. Turisteja, pyhiä miehiä, lehmiä, kaikkea. Kun olin ensimmäistä kertaa katsomassa formuloita paikanpäällä tuli hieno fiilis, nyt oon täällä oikeasti. Täällä tuli vähän sama fiilis. Varanasi on erittäin tuttu Madventuresin ensimmäiseltä kaudelta, joka tuli katsottua moneen kertaan jo ennen ensimmäistä reissua.
Oudon näköisiä pässejä täällä.
Thali viimesen päälle (1,5€)
Dashashwamedh Ghatilla järjestettiin joka ilta hieno rukoustunti.
Osa katsojista oli veneissä. Eturivin kiinalaisia turistityttöjä ei näyttänyt rukoushetki kiinnostavan, tai ehkä kysymys on vakavasta riippuvuudesta.
Ennustuksia tai muuta vastaavaa ja pyhässä joessa puhdistujia.
Vaikka hinduille Ganges on pyhä ja puhtaampi, kuin mikään muu, tieteellinen totuus on toisenlainen.
Hakaristi on hindujen ikiaikainen symboli.
Onko vesipuhvelikin pyhä?
Varanasin kalteva torni.
Pojat pelaa missä vain. Kysyin saako pyhästä joesta bonuspisteitä? Ei, jokilyönti tuomitaan laittomaksi.
Testatessani majapaikan aika kehnoa riippumattoa, apina tuli ihmettelemään, miksi ihmisserkku on häkissä? Vastaus löytyy hänestä. Varanasi on täynnä apinoita, joten katot on hyvä suojata ja ovet pitää kiinni.
Päädyinkinkin ottamaan huoneen Dashashwamedh Ghatin vierestä japanilaisintialaisen pariskunnan majatalosta (800r/10€).
Näkymä katolta
Dashashwamedh Ghat on keskeinen ghat, joten täältä on lyhyt matka kaikkialle. Häsläreitä ja kerjäläisiä riitti joka toiselle askelmalle, mutta useimmat antoivat olla, kun heihin ei kiinnittänyt mitään huomiota, jatkoi matkaa ja vain pyöritteli hieman päätä. Vähän tylyä mutta muuten täällä on koko ajan joku hihassa kiinni. Näin kuinka länkkäripariskunnan nuori nainen kaivoi lompakon esille antaakseen rahaa kerjäläiselle. Toimenpide kesti vähän turhan kauan ja kiinnitti huomiota. En tiedä kauanko naisella kesti, että pääsi kymmenestä kerjäläisestä eroon, mutta ilme oli ahdistunut, kun hän yritti jatkaa matkaa.
Rinkkaa en jaksanut kävelemällä hakea, joten palkkasin riksakuskin reilun viiden kilometrin reissulle (2€).
Lehmä joka hengaili kotikujallani.
Oli hyvä, etten valinnut ihan halvinta luukkua. Ensimmäisestä rannan lähistöllä syömästäni ateriasta, seurasi perinteinen turistiripuli. Tauti oli sen verran voimakas, että vessareissujen välissä en oikein jaksanut muuta kuin maata sängyssä. Onneksi kuumeettomat vatsataudit eivät kestä kovin kauaa, tauti oli poissa 2,5 päivässä.
Rannan pienillä kujilla vastaan saattaa tulla lehmä, moottoripyörä,
hautajaissaattua, pyssymiehiä
tai vaikkapa lassipaikka täynnä turisteja. Lonely Planetin voima on ihmeellinen. Lasseja saa jokapuolelta, mutta kun kirjassa lukee, että täältä saa parhaat, ylihintainen koju oli täynnä länkkäreitä aina kun tästä ohi kävelin.
Pyssymiehet olivat kujilla turvaamassa erittäin pyhiä temppeleitä. Pyhimpiin lahkoon kuulumattomalla ei taida olla asiaa ja hindutkin joutuvat jättämään irtaimen omaisuuden säilöön. Jonot olivat pitkät, joten en käynyt sisällä.
Ghatit ovat loistava paikka ihmisten katseluun. Turisteja, pyhiä miehiä, lehmiä, kaikkea. Kun olin ensimmäistä kertaa katsomassa formuloita paikanpäällä tuli hieno fiilis, nyt oon täällä oikeasti. Täällä tuli vähän sama fiilis. Varanasi on erittäin tuttu Madventuresin ensimmäiseltä kaudelta, joka tuli katsottua moneen kertaan jo ennen ensimmäistä reissua.
Oudon näköisiä pässejä täällä.
Thali viimesen päälle (1,5€)
Dashashwamedh Ghatilla järjestettiin joka ilta hieno rukoustunti.
Ennustuksia tai muuta vastaavaa ja pyhässä joessa puhdistujia.
Vaikka hinduille Ganges on pyhä ja puhtaampi, kuin mikään muu, tieteellinen totuus on toisenlainen.
Hakaristi on hindujen ikiaikainen symboli.
Onko vesipuhvelikin pyhä?
Varanasin kalteva torni.
Pojat pelaa missä vain. Kysyin saako pyhästä joesta bonuspisteitä? Ei, jokilyönti tuomitaan laittomaksi.
Testatessani majapaikan aika kehnoa riippumattoa, apina tuli ihmettelemään, miksi ihmisserkku on häkissä? Vastaus löytyy hänestä. Varanasi on täynnä apinoita, joten katot on hyvä suojata ja ovet pitää kiinni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti