Kuoleman kaupunki

Hinduille kuoleminen Varanasissa on hyvä asia, sillä täällä asuu Shiva, jumala joka loi maailman ja tulee sen myös tuhoamaan. Shivan läheisyydessä kuollut ei joudu vastaamaan hyvistä ja huonoista teoistaan, vaan Shiva vapauttaa heidät automaattisesti pois elämän kierrosta. Tämän takia monet vanhukset vaeltavat tänne kuolemaan, kun alkaa tuntua, että on aika. Saattokoteja on paljon, ilmeisesti syntejäkin.

Kuolevien lisäksi tänne vaeltaa vuosittain miljoonia muita pyhiinvaeltajia. Pyhässä joessa uiminen puhdistaa sielun ja ruumiin, uskovaiset suosittelevat myös veden juomista.

Vesipuhveleita puhdistautumassa. Tuolla nurkan takana on Manikarnika Ghat, eli polttohautauslaituri. Kuvaaminen siellä on kiellettyä.

Manikarnikan takana oleva puuvarasto. Joen puolella reilussa kymmenessä polttohautauspaikassa krematoidaan jatkuvasti vainajia. Katsellessani palavia nuotioita kuulin viereisen pariskunnan oppaalta, että ruumiin polttaminen kestää reilusta tunnista (kuivin kausi) moneen tuntiin (sadekausi). Naiset eivät saa osallistua hautajaisiin. Puolalainen nainen kysyi poltetaanko leski miehensä mukana. Opas kertoi, että erittäin harvoin enää nykyään, tätä vanhaa perinnettä harjoitetaan vain parissa syrjäisessä kylässä. Eikä sielläkään naista laiteta väkisin miehensä nuotioon. Lesken elämä on rankkaa, joten hän saattaa ottaa huumaavia aineita ja hypätä miehensä hautajaisnuotioon.

Osassa nuotioista ruumiit eivät olleet näkyvillä, mutta osassa palava keho tai varsinkin pää oli selkeästi esillä. Nuotioita kohenneltiin melko roisisti, näin länsimaisesta näkökulmasta katsottuna. Yhtä hiiltynyttä kroppaa tökittiin bambukepeillä puolelta toiselle ja yhdestä nuotiosta törrötti jalat kohti taivasta.

Kaikkia ei tarvi polttohaudata. Esimerkiksi pyhien miesten, pienten lapsien ja raskaana olevien naisten ei tarvi käydä läpi tulen puhdistusta, vaan heidät upotetaan hautajaisliinoissa Gangesiin. He ovat jo valmiiksi puhtaita.

Viimeisenä aamuna lähdin pienelle veneretkelle. Veneretkiä myydään pitkin laituria ja suurin osa laiturihäsläreistä onkin juuri venemiehiä. Valitsin hieman isomman botskin ja hyppäsin kyytiin sovittuamme hinnaksi 100r (1,2€) n. tunnin veneretkestä.

Veneessä oli yhteensä n. 20 ihmistä, joten taisin maksaa hieman ylihintaa tai sitten retket ovat loistava bisnes. Osa kyytiläisistä joi matkanvarrella joesta. Toiselle puolelle päästyämme venemiehellä oli kova kiire saada juuri minut pois veneestä. Hypätessäni rantaveteen sain pienen kosketuksen pyhään jokeen, syntejä ei ole paljon, joten tämä kosketus riittänee.

Rannalle päästyäni venemies veti minut syrjään ja ilmoitti, että matka takaisin kustantaa toisen satasen. Melko törkeää kusetusta, vaikka kyse ei olekkaan isoista summista. En ollut maksanut vielä rupiaakaan, joten päätin, että sopimuksemme ei ole enää voimassa, venemiehen rikottua sen. Pyysinkin huijaria ystävällisesti haistamaan kukkasen ja lähdin kävelemään. Mölyn ja huitomisen saattelemana hän tuli perässäni monta sataa metriä. Kun pysähdyin ottamaan kuvaa vastarannasta hän sai minut kiinni. Hinta oli yllättäen tippunut siihen mitä oli alunperin sovittu, mutta nyt oli jo myöhäistä. Jatkoin matkaa ja hän luovutti hetken päästä.

Manikarnika ghat.

Muutaman kilometrin päässä on silta jonka kautta olin päättänyt kiertää takaisin, ihan hyvä aamulenkki.

Rannassa oli paljon eri hajoamispisteessä olevia koiria. Hetken käveltyäni näin rantahiekkaan kiinni jääneen kantotelineen, jossa oli hautajaisliinoissa oleva ruumis. Ruumis oli kauttaaltaan peitetty, mutta pään heiluessa aaltojen mukana, saattoi olla varma, että kyseessä oli nimenomaan painoista irronnut ruumis. Olin lukenut, että liinat antavat usein periksi ja upotetut ruumiit lähtevät ajelehtimaan.

Kalastajia

Vesipuhvelin tai lehmän ruho, jonka kimpussa varikset olivat.

Tämän jälkeen näin toisen ihmisruumiin, joka kellui reilun kymmenen metrin päässä rannasta. Tämä ruumis oli ollut jo pidempään vedessä. Torso oli turvonnut ja jaloista näkyivät luut.

Sillan kupeessa oli menossa uimaharjoitukset. Sillassa oli kaksi tasoa, alempana kulkivat junat, ylempänä muut kulkupelit ja kävelijät.

Materiaalia kuivumassa ja ylpeä tuottaja taustalla.

Sillan alla oli miesjoukko, joka pyysi, että ottaisin heistä kuvan.

U-käännös ruuhkaisella sillalla. Miksi ei.

Pyhä Ganges

Sillalla oli paljon lintuja.

Päästyäni toiselle puolelle sain lisää kuvauspyyntöjä. Iso kamera kerää huomiota.

Pyykkejä kuivumassa.

Pyhiä miehiä.