Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Saudi Arabia (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

perjantai 13. tammikuuta 2012

Jakarta

Kuala Lumpurissa näytti olevan paljon suomalaisia, Siinan ja Vesan lisäksi näin viisi, näinkin lyhyellä ajalla, enkä edes pyörinyt paljoa ChinaTownissa. Lisäksi Jakartan passijonossa oli edelläni suomalainen pariskunta vauvansa kanssa. Kuulin keskustelun, että kumpi laitetaan matkan syyksi other vai Pisnes, joten eivät tainneet olla lomailijoita.


KLM:n koneessa näin ensi kertaa tämmösiä henkilökohtaisia viihdekeskuksia, katselin Top Gearia vähän matkaa ja kuuntelin musiikkia. Koko koneen henkilökunta oli yllättäen Alankomaista. Jakartan lentokentällä piti vähän aikaa hakea ja kysyä neuvoa, että löysin automaatin ja ryhdyin 2M maksiminostolla taas miljonääriksi. Lentokentältä kulki bussi paremmalle rautatieasemalle, jossa söin ja ostin simin (15k), joka ei kuitenkaan toiminut. Tämän jälkeen otin mopokyydin Jalan Jaksalle (15k). Matkaa oli vain reilu kilometri, mutta tihuutti vettä ja oli jo myöhä, joten en jaksanut kävellä. Menin suoraan Wisma Delimaan ja otin huoneen 75k:lla, seuraavana päivänä vaihdoin kuitenkin Bloem Steen hostelliin (60k), sillä ensimmäisessä paikassa vessa oli alakerrassa ja yläkerran huoneestani oli ikävä kävellä alas ja olohuoneen läpi aina kun halusi vessaan tai suihkuun, lisäksi tuuletin metelöi ja naapuri päätti pistää puolen yön jälkeen musiikit pauhaamaan, volume kuitenkin meni pienemmälle, kun vähän koputin seinään. Uudessa paikassa ensimmäisenä yönä hyttyset ja ehkä jotkut muutkin purijat vaivasivat. Kävinkin tänään ostamassa jotain raidin tapaista (15k), jolla myrkytin huoneen illalla ja pysyin poissa pari tuntia, lisäksi yöksi on tommonen elektoninen myrkkylappusia lämmittävä hyttysenkarkotin (8k), toivottavasti saan nukkua siis ensi yön ilman pirulaisia.


Jalan Jaksan on vähän kuin Khaosan road, mutta paljon paljon hiljaisempi, ennen oli kuulemma enemmän vilskettä, kun Indonesia oli enemmän turistejen suosiossa, nyt lähinnä hiljainen katu muutamine baareineen, ruokapaikkoineen ja hostelleineen.

Täältä ostin toimivan simin (13k), numero on tuossa oikealla tiedoissa, jos tulee asiaa, Suomen simi ei siis ole käytössä. Tällä liittymällä on kätevä käyttää myös nettiä, kun liittää puhelimen läppäriin, yhteys on ainakin Jakartalla suomalaisen mokkulan tasoa ja tunnin surffailu ilman kummempia latailuja maksaa karkeasti arvioituna 5000 Rp. Saman firman liittymää (Telkomsel) käytin viime vuonna Sumatralla.


Ensimmäinen aamiainen täällä, ei hajuakaan mitä tuossa on papujen, munan ja riisin lisäksi mutta oikein hyvää, veikkaan ettei ollut lihaa (9k).


Kansallismuseolla tuli käytyä (10k), ihan kiva paikka, muttei mene museoiden kärkeen.


Hieno taulu, josta näkyy kuinka paljon eri kansoja Indonesiasta löytyy.




Täällä on paikallisjuna systeemi, mutta ei metroa. Tämä bussisysteemi kuitenkin pyrkii korvaamaan metron, näillä on omat kaistansa ja toimivat vähän kuin metrot asemineen, hintaa matkasta riippumatta aina 3,5k.

Kansallismuseon lisäksi kävin vanhassa ja suuressa Mandirin pankissa, joka on museoitu (ilmainen).



Oli ihan jännä kulkea ympäri suurta pankkia vapaasti, vieläpä kun paikassa ei käytännössä ollut juurikaan muita. Nuket tekivät paikkaan vähän sellaista fiilistä, että aika olisi pysähtynyt.


ChinaTownissa valmistaudutaan jo kovasti ottamaan paukkuen vastaan lohikäärmeenvuosi.


Hyvin palvellut ja palveleva ajoneuvo.


Loppuun vielä kuva Jakartan ruuhkasta joka ei ole läheskään niin paha, kuin pelkäsin. Muutenkin kaupunki on ollut positiivinen yllätys, vaikka onkin satanut joka päivä monta tuntia.Odotin jostain syystä Manilan kaltaista pientä turvattomuuden tunnetta, josta ei kuitenkaan ole mitään tietoa, ihmiset ovat erittäin ystävällisiä ja moikkailevat hymyillen. Tämä on Mexico Cityn ja Bangkokin jälkeen maailman saasteisin kaupunki, joten ilmanlaatu on tietenkin heikko, eikä tämä muutenkaan niin hieno ole, että tekisi mieli viihtyä kauemmin. Huomisen äänestämisen jälkeen olenkin varannut junalipun Yogyakartaan perjantaiaamulle. Hintaa oli vain 135k, sillä etsin halvempien junien aseman ja ostin lippuni tällaiseen non-AC junaan, joita ei turisteille suositella, vaan kehotetaan menemään AC-junilla, jotka ovat väljempiä ja tuplasti kallimpia. Asemalla käynti oli varmaankin tästä syystä oikein mukava kokemus, ei häsläreitä ja lipunmyyjätyttö osasi riittävästi englantia.

1€ = 11k = 11 000 Rp

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Rakkaasi sattui tuossa blogikirjoittelustasi ohimennen mainitsemaan kun oltiin samaan aikaan hintassa kyläilemässä ja googlellahan se täältä ihmeellisestä internetistä löytyi...Mukava tässä työpäivän lomassa aina lukaista että miten se matkasi siellä tropiikin lämmössä etenee, JH

mutteri kirjoitti...

Kullanvärisessä kaarassa on tyyliä, tykkäisin, pitäis varmaan vaan olla isompi parkkipaikka tossa pihalla. "Jaksan Jalan", onko se suomennos vai ihan paikallista?

Tuukka kirjoitti...

Jalan tarkottaa tietä ja Jaksan on tien nimi.

Tuukka kirjoitti...

Siis ihan paikallista kielta ja mukava, etta loyty JH :)