Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Saudi Arabia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

sunnuntai 24. tammikuuta 2021

Bwejuu, Dongwe ja Paje

Lähdin heti ensimmäisenä iltapäivänä snorklaamaan majapaikkani edustalle. Tällä alueella kaikki rannat ovat hyvin matalia ja riutalle on matkaa 1-1,5km. Vesi oli juuri nousemassa, joten pääsin uimaan polvivedessä vastavirtaa riutan reunalle asti. Matkalla näin kaloja ja pari moreenaakin, sekä valtavasti merisiiliä. Riuttaa vasten lyövät aallot olivat voimakkaita vaahtopäitä, enkä nähnyt missään reikää mennä läpi. Aurinkokin alkoi olla jo todella matalalla, joten käännyin takaisin ja uin virtauksen mukana rantaan. 

Olin kuullut, että seuraava ranta pohjoisessa eli Dongwe, olisi Ungujan paras snorklauskohde. Ykkönen on Mnemban riutta. Dongween pääsin 2€ kustantaneella mopokyydillä. Snorklausretkien tyrkyttäjiä tapasin heti ja yhdeltä kuulin, että paras snorklausalue on tuolla laiturin takana. Harmikseni en ollut painanut mieleeni satelliittikuvaa kovinkaan tarkasti. Riuttojen hahmottaminen ei ollut kovin helppoa rannalta. Tämä ranta poikkesi muista siinä, että täällä pääsi helposti uimaan.

Se the snorklauspaikka löytyi lopulta helposti, sillä veneitä oli viisi nipussa yhdellä kohtaa. Venemiehet syöttivät pullaa tai vastaavaa kaloille, jotta snorklaajilla olisi pällisteltävää. Ihan kivasti koralleja, aika vähän kaloja ja näkyvyys keskinkertainen. 

Moreenan näin täälläkin.

Mainitsinko jo, että merisiiliä riittää. Muistan jostain kuulleeni, että näiden raju leviäminen johtuu ylikalastuksesta, kun kaloja, jotka syövät näitä ei enää ole. Kävin riutan reunalla, mutta läpi en lähtenyt yrittämään täälläkään. Nyt mielenkiintoa ja aikaa olisi riittänyt, mutta virta merelle oli kova, rannan tyhjentyessä vedestä. Jos vielä yrittäisin riutan toiselle puolelle, tekisin sen kun vesi on korkeimmillaan. Melkoisen uintiharjoituksen jälkeen pääsin aiemmassa kuvassa näkyneelle hotellin laiturille. En ollut edes vedestä päässyt, kun venäläinen nainen tuli kyselemään snorklausvinkkejä, he olivat eilen nähneet komean rauskun laiturilta. 

Ajatuksena oli ollut ottaa mopo rannalta takaisin Bwejuuhun. Vedenalainen kamera on hyvä paikka säilyttää paria seteliä. Hinta oli kuitenkin ainoastaan kalliita resortteja täynnä olevalla rannalla kova. Mopomiehen viimeinen pyynti oli viisinkertainen verrattuna tulomatkaan. Kävelinkin tienvarteen odottelemaan mopoa, matkaa olisi ollut seitsemän kilometriä. Sellainen matka keskipäivällä ei huvittanut. Ennen mopoa pysäkille porhalsi bussi johon hyppäsin, olin jo lähes kuiva. Vähän nolona näytin kymppitonnin seteliä eli neljää euroa, kyyti maksoi todennäköisesti tonnin tai vähemmän. Rahastaja huitaisi odottamaan. Kun nousin kyydistä hän näytti peukkua, kiitos vain.


Nyt kun olen pidemmän aikaa tässä majassa, kävin ostamassa parilla eurolla kahdenkymmenen litran tonkan juomavettä. Kuvassa näkyy myös parin euron paikallinen aurinkorasva, kerroin kolmekymmentä. Se ei näemmä ollut ainakaan vedenkestävää. Olin polttanut snorklausreissulla kunnon turistin tapaan aika pahasti kävivarteni ja pohkeeni, vaikka aurinkorasvaa valelin itseeni reilusti. Satsasinkin seuraavaksi Nivean varmasti vedenkestävään 50+ aurinkorasvaan, 15€.

Auringon lisäksi toinen vaarallinen asia täällä ovat kookospähkinät. Majapaikan piha on täynnä palmuja. Yleensä pähkinät kerätään pois ennen putoamista, mutta täällä ei. Majapaikan parhaassa mökissä oli etelä-afrikkalainen pariskunta parin lapsen ja koiran kanssa. Heidän jälkeensä siihen muutti puolalainen pariskunta muutaman vuoden ikäisen lapsen kanssa. Puolalainen lapsi oli pihalla leikkimässä paikallisten lasten kanssa kun aivan mökin viereen jysähti iso kookospähkinä. Mies tuli mökistä melkoisen huolissaan ja pyysi tytön verannalle leikkimään.

Tuossa majapaikan riippumatossa oli mukava ottaa rennosti. Aktiivisempi aika oltiin Samin kanssa Pajessa. Aktiivinen aika tarkoitti lähinnä syömistä tai iltasafareita vakiopaikaksemme muodostuneessa Mahalissa. 

Mustekalaa 8€ Waterfrontissa, jossa syötiin, jos rannalla syötiin.

Väkeä riitti, joten ruoka liikkui.

Ravintola oli Pajen rannan keskustassa, joten täältä oli mukava seurata rantaelämää. 

Perinteinen afrikkalainen joulupukki.
 


2 kommenttia:

mutteri kirjoitti...

Naudatkin oli sitten auringosta nauttimassa! Kuljetettiinko niitä vai ihanko olivat keskenään lomapäivää viettämässä.

Tuukka kirjoitti...

Keskenään hengailivat 😊