Yhtenä päivänä hypättiin bussiin ja ajeltiin Jonani-Chwanka kansallispuistoon. Puisto on Sansibarin ainoa ja kuuluisa apinoistaan. Ainoastaan täällä ja istutettuna Pemballa elää uhanalaisia Zanzibarin red colobus apinoita.
Sisäänpääsymaksu oli tansanialaiseksi kansallispuistoksi pieni 10$, niin oli kyllä puistokin, 50 km2. Mukaan lähti opas, joka kuului hintaan, tippiä toki odotettiin. Aluksi mentiin katsomaan apinoita.
Jotka olivat todella kesyjä. Kysyin syötetäänkö näitä ja opas vastasi, että ei. Colobus apinat syövät vain raakoja hedelmiä ja lehtiä. Kypsät hedelmät ovat liian makeita apinoiden herkälle vatsalle, joka ei kestä sokeria.
Pääsin testailemaan uutta Canonin Powershot SX2 HS, 40X superzoomia, jonka ostin tätä matkaa varten. Kun pakkasin viime tingassa en löytänyt mistään vanhan Olympus Stylus SP-100EE, 50X superzoomini laturia ja vara-akkua, joten päädyin ostamaan alesta tuon Canonin. Molemmissa on puolensa ja molemmat ovat nyt mukana, sillä piuha ja akku löytyivät lopulta 12 tuntia ennen lähtöä... Olympus on iso, joten sillä on tukeva zoomailla ja Canon taas pieni, joten se kulkee kivasti taskussa. Olen menosossa safarille, joten oli lähes pakollista pakata zoomikamera mukaan. Järkkäriä harkitsin pari sekuntia, mutten minä niin kiinnostunut ole kuvaamisesta. Pelkään, että sellaisen kanssa tilanteesta nauttiminen kärsisi. Hyvä zoomi riittää vallan mainiosti.
Tämä pari hoiti osuuttaan uhanalaisuuden vähentämiseksi.
Pikkusiakin nähtiin.
Nämä Aders's duikerit ovat hävinneet saarelta metsästyksen takia kokonaan tai lähes kokonaan ja nyt niitä pyritään istuttamaan takaisin. Tällä hetkellä kauriit ovat aitauksessa ja kun kantaa saadaan kasvatettua eläimet pääsevät vapauteen.
Sykes' apinan kanta on erittäin elinvoimainen ja sitä löytyy mantereeltakin, joten se jää täällä Colobusin varjoon, tavallisena apinana.
Opas esitteli myös metsää. Täällä on niin hyvin vettä, että jopa eukalyptuksen vieressä kasvaa muita puita.
Meillä ei ollut omaa kulkuneuvoa, mutta onneksi opas muuntautui nopeasti taksikuskiksi ja pääsimme tutustumaan myös muutaman kilometrin päässä olevaan mangrovemetsään. Kyselin onko täälläkin herkullisia mangrovematoja, kuten Filippiineillä, mutta opas ei tiennyt niistä mitään.
Vierailu Kansallispuistossa oli erittäin suositeltava. Ainoa miinus oli bussien karsea kaahaaminen, jännitti oikeasti parissa kohtaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti