Sarawakin eri heimot esiteltiin tanssin, musiikin ja pukujen avulla.Huumoripitoinen puhallusputkiesitys. Ei ampunut tahallaan ohi ja kaikki pallot saatiin poksautettua. Myös lopulta vapaaehtoisen turistin ampuma, noin metrin päästä.
Sitten oli aika tutustua rakennuksiin, joita oli alueella paljon. Tietoakin olisi löytynyt sovelluksesta, jonka olin ladannut, mutta tällä kertaa ei jaksanut tuijotella puhelinta, vaan mentiin ihan vaan katsellen ja fiilistellen alue läpi.
Kiikku!
Tippuvaa vettä.
Lounaalla käytiin alueen ulkopuolella Damai rannan hienoissa maisemissa. Jälkiruoaksi Inka pääsi maistamaan paikallista ABC:ta. Jäätelön kaltainen, mutta annoksesta löytyy myös esimerkiksi papuja ja maissia. Ei ollut hyvä, eikä tullut fania minustakaan, vieläkään.
Nämä penyaramit sensijaan olivat erittäin toimivaa evästä.
Perinteinen silta. Harkittiin yhtä kansallispuistoa (en muista nimeä), mutta jäi menemättä, kun se oli niin kaukana ja ehkä hyvä niin. Siellä olisi ollut useampi puro, joka ylitetään tällaisia pitkin, ois voinu olla turhan jännää.
Kubahin kansallispuiston portilla käytiin yhtenä päivänä, mutta se oli kiinni sateiden takia ja itseasiassa meidän kohteena ollut vesiputouspolku on ollut suljettuna jo kaksi vuotta maavyöryn takia. Muuten hyvälle turisti-infolle pieni miinus tästä. He kertoivat, että kansallispuisto on auki.
Katoin, että onpa hienosti pukeutuneita, turisteja vai esiintyjiä? Sitten hoksattiin, että pariskunta oli ottamassa hääkuvia. Aurinkolaseista päätellen ukolla on ollu rankat polttarit.
Kuvaajan takana ja itseasiassa etupuolellakin on perinteinen peli. Säännöt jäivät hämärän peittoon.
Täältä löytyiTanssipeli! Paikallisilla turisteilla oli hauskaa. Peliä vetivät esityksetä tutut naiset.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti