Bumbun Kumbang

Olin Jerantutissa yötä ja lähdin kohti Kuala Tahania ensimmäisellä aamubussilla. Ylimääräiset rojut kävin viemässä tuttuun vierastaloon ja kymmenen aikoihin pääsin liikkeelle. Reitti kulki ylös alas jyrkkää jokitörmää pitkin ja oli fyysisesti paljon haastavampi, kuin se toinen hankalasti havaittava. Luonto ei ollut aivan yhtä mielenkiintoinen, kuin keskellä viidakkoa kulkenut reitti.


Kaatunut piikkipuu


5km päästä törmäsin alkuperäisasukkaiden pieneen kylään, väki näytti olevan majoissaan ja minä jatkoin matkaa. Vähän matkan päässä törmäsin polulla mieheen joka oli tulossa metsältä puhallusputken kanssa, ihan mielenkiintoinen kohtaaminen.


Vähän kylän jälkeen polulta pääsi jokivarteen, joka näytti niin hienolta, että pidin lounastauon.


Komeat juuret näillä isoilla puilla


Riippusilta 8km jälkeen


Bumbun Kumbang


Majaan tuli minun lisäkseni kuvan kaksi portugalilaista, englantilainen nainen, e-afrikkalainen mies ja belgialainen mies. Portugalilaiset olivat toista yötä majalla ja olivat tänä päivänä käyneet katsomassa vajaan 10km päässä sijaitsevia luolia, minunkin piti tehdä alunperin juuri samanlainen retki mutta luovuin suunnitelmasta sillä puistonvartiat sanoivat ettei sinne voinut mennä yksin, sillä polkua ei oltu merkitty hyvin (haluavat oppaille töitä). portugalilaisiakin oli varoitettu, mutta he olivat menneet siitä huolimatta ja hyvin olivat löytäneet, oonkohan mää tulossa vanhaks? Eläimiä emme majalla nähneet, mutta yölliset äänet olivat ihan kivat. Kävin yöllä tekemässä pienen kävelyretken viidakkoon otsalampun kanssa, aika jännä/pelottava paikka kaikkine äänineen.


Päätin jo edellisenä päivänä, että yritän sitä toista reittiä takaisin, sillä halusin tietää missä menin vikaan, reitti oli lisäksi mielenkiintoisempi ja fyysisesti helpompi. Myös portugalilaiset olivat menossa samaan suuntaan, joten lähdimme yhdessä yhdeksän aikoihin. Kuva on joenylityspaikasta, minä yritin ensimmäisenä köyttä pitkin, mutta kun rinkka osuin veteen päästin jalat irti ja totesin vettä olevan puoleen reiteen. Tässä tuli pestyä samalla hyttysvoide pois jaloista, joka oli karkottanut lähes kaikki madot edellisenä päivänä, vain yksi kiipesi sääreen kiinni. Portugalilaisille oli kerrottu, että tämä reitti tullaan raivaamaan/merkitsemään paremmin helmikuun ensimmäisellä viikolla, heitä oli myös varoitettu, että yksi turisti ei ollut löytänyt reittiä edellisellä viikolla... Parin kilometrin jälkeen selvisi missä olin kadottanut polun. Aukealla helppokulkuisella alueella, jossa polku ei ollut kovin hyvin näkyvissä olin jatkanut suoraan paikasta, jossa olisi pitänyt kääntyä oikealle ja jatkanut sen jälkeen 500m suoraan. Jouduimme nytkin tarkistelemaan reittiä muutamaan kertaan.


Tere!


Joesta löytyi käärme. Portugalilaiset jatkoivat vesiputouksille, joten lähdin jatkamaan viimeiset 5km takaisin Kuala Tahaniin yksin. 2km ennen kylää näin purontörmällä liikettä 50m päässä. Jokin harmaa koiran kokoinen eläin meni hiljaa puun taakse ja katosi törmän toiselle puolelle. En nähnyt häntää, mutta liike oli kissamaisen sulavaa, eikä kasvusto juurikaan liikkunut, toisin kuin esimerkiksi sikojen rymistellessä. Jäin katsomaan viidakkoon ja päätin kysyä puistonvartioilta eläimestä. Pian tämän jälkeen törmäsin naiseen joka oli hukannut reitin, joten kävelimme yhdessä lopun matkaa. Puistonvartoiden päämajan tiskillä tyttö huikkasi paikalle oppaan, jolle selitin havainnosta. Katselimme seinällä olleita kuvia, jolloin silmäni osui Golden Cattiin, opas sanoi sen olevan juuri saman kokoinen, kuin olin kuvaillut ja onnitteli havainnosta, sillä eläin on todella arka ja liikkuu yleensä vain öisin, havainnot ovat harvinaisia. Jälkeenpäin olen miettinyt miksen nähnyt häntää, muuta se saattoi olla alhaalla kasvuston peitossa. Eikä mulle tuu mieleen mitään muuta eläintä joka se vois olla, lisäksi wikipedia kertoo, että Golden Cat voi olla myös harmaa.