Cape Coast

Jo Super bowl iltana maha oli vähän sekaisin ja ma/ti yönä piti herätä useamman kerran vessaan. Päätin kuitenkin pysyä suunnitelmassa ja lähteä pois Accrasta imodiumin voimalla, Cape Coastilla on rennompi tervehtyä ja muutenkin ihmisen parempi olla. Olin ostanut bussilipun jo edellisenä päivänä ja STC:n bussiasemalla olin hyvissä ajoin, tunnin etuajassa. Astuttuani taksista ulos joku mies tuli vastaan ja kysyi mihin olen menossa, kerroin, että Cape Coastille. Mies alkoi huitoa taksia takaisin ja sanoi, että sinne ei tänään ole bussia, minun pitää mennä jonnekkin muualle. Hymyilin ja sanoin, että olen jo ostanut lipun, äläpä yritä huijata ja kävelin asemalle, niin tuttu tilanne. Se hotelli on kiinni, sinne ei mene busseja, jne, mutta minulla on sinulle vaihtoehtoinen tarjous... Koska aikaa oli lähdin yläkerran kanttiiniin syömään. Nainen kysyi mitä haluan syödä, kysyin mitä heillä on ja hän sanoi jotain pavuista, sanoin, että sopii.

Tällainen oli annos, papukasan alla on kalanpala ja vieressä paistettuja banaaneja. Jännä kokonaisuus, mutta ihan hyvää, limsan kanssa 9,5c. Syödessäni joku otti minua olkapäästä kiinni, käännyin ja näin naisen, joka kysyi mihin olen menossa. Sanoin, että Cape Coastille, nainen sanoi, että mene käymään syötyäsi tuossa lippuluukulla, tänään ei mene busseja sinne. Syötyäni kävin hakemassa rahat takaisin (10c), bussi oli tosiaan peruttu. Koitin vilkaista näkyisikö miestä, tuntui, että olen anteeksipyynnön velkaa, en kuitenkaan nähnyt häntä. Lähdinkin kävelemään kohti minibussiasemaa, bussista olisin pitänyt enemmän turvallisuuden takia, mutta mennän nyt taas minibussilla.

Matkalla näin pari asumattoman näköistä taloa, joiden portteihin ja seiniin oli maalattu ei myytävänä. Muistan lukeneeni jonkin toisen maan yhteydessä, että on yleinen huijaus myydä tällainen talo omistajien tietämättä väärennetyillä papereilla. Tämän takia taloihin, jotka eivät ole käytössä maalataan näitä varoituksia, mahtaa olla selvittely, kun asuntokaupat on tehty ja huijari häipynyt, puhutaan kuitenkin aika isoista rahoista.

Jos joskus olette miettineet, minne vanhat pakettiautot joutuu...

Löysin minibussin Cape Coastiin ja maksoin matkan, 12c + rinkasta 5c. Minibussi oli jo puolillaan ja sain paikan toiseksi viimeisestä penkkirivistä. Matkalla näkyi paljon ylinopeus tappaa, tässä kuoli 3/10/30/70 ihmistä kylttejä. Ei kuitenkaan mitään vaikutusta liikenteeseen, niin lujaa mentiin, kuin vain pääsi. Ehjänä kuitenkin perille, pois jäin, kun alkoi tuntua, että aletaan mennä jo kaupungin ohi. Jonkin verran kävelyä ja pääsin kartalle, pienet kaupungit on ihania. Ensimmäinen vastaan tullut halpa hotelli oli Sammo. Kysyin huonetta ja sain 25 cedillä tämän.

Oikein mukavan oloinen, oma pesuhuone ja oikein nojatuolikin.

Oma parvekekin löytyi, näkymä ei ehkä ole maailman hienoin. Hotellissa on kaksi rakennusta ja ihmisiä hyvin vähän, tämä kakkosrakennus tuntuu olevan vain puoliksi käytössä. Aamulla päätinkin vaihtaa majapaikka, varsinkin parvekkeen heppoinen lukko huoletti. Parvekkeelle kun pääsee helposti kiipeämään ulkopuolelta ja pieni polku jota kuljetaan satunnaisesti, kulkee juuri parvekkeeni vierestä.

Seuraava hotelli, kasvisravintola, tupakointi ja alkoholi kiellettyjä. Majatalon tuotto menee Baobab Children Foundationille, joka pitää koulua orvoille ja kehityshäiriöisille lapsille.

Huone saman 25c. Miinuksena ainoat vessat ovat alakerrassa ja huone kolmannessa kerroksessa, maha on kuitenkin jo sen verran rauhoittunut, että tämän ei pitäisi haitata. Ikkunasta näkyy meri ja Cape Coastin orjalinna (kun vähän kurkkaa vasemmalle). Joku kävi kokeilemassa oveani, odotin josko seuraavaksi aletaan räplätä lukkoa, mutta ei taas vain kokeiltiin ripaa, eikä koputettu. Avasin oven, jonka takana oli 10-15 vuotias tyttö, joka puhui hyvin hiljaa, kun kysyin mitä asiaa hänellä on, rahaa tuntui kerjäävän, sen sain selvää. Kävin sanomassa asiasta täällä töissä olevalle miehelle, joka kertoi, että tyttö on vierailija ja sanoi, että puhuvat tytölle, ettei tee enää näin.

Tänään tein vain pieniä kierroksia kaupungilla, huomenna ajattelin mennä tutustumaan tuohon kuuluisaan orjalinnaan.

Sitten ilouutisia. Kuukauden lomaa pitänyt N8 heräsi henkiin, kun aloin jo vakavasti harkita uuden mp3soitin/kamera/puhelincombon ostoa. Ehkä joku paikan lukuisista haamuista muutti siihen?

Päivälliseksi ostin kanan (12c).