Ho Chi Minh trail museo

Viimeisenä päivänä Hanoissa vuokrasin pyörän (20kD) ja lähdin vajaan 15km päässä olevalle Ho Chi Minh trail museolle. Alkumatka oli todella ruuhkaista ja liikkuminen hidasta, n. 5km päästä tie leveni ja pyöräilystä tuli rennompaa. Maisemat eivät kylläkään olleet erikoisen mielenkiintoisia, ainoastaan suht uusia rakennuksia keskustan ulkopuolella. Alueen karttaa minulla ei ollut, mutta olin katsonut tietokoneelta, että museolle menevä tie kulkee keskustasta suoraan lounaaseen ja rautatien jälkeen museon pitäisi olla oikealla puolella ja jos näen ison joen olen mennyt liian pitkälle. Rautatien jälkeen tie kapeni ja pian näin kyltin Ho Chi Minh jotain osoittavan oikealle. Pysähdyinkin syömään nuudelikeiton, ennen museota, joka löytyi armeijan tukikohdan vierestä. Paikka näytti olevan kiinni, mutta vähän aikaa pihalla pyörittyäni nuori nainen univormussa tuli avaamaan oven ja sytytteli valot, hän ihmetteli millä olin tullut ja hieman nauroi pienelle pyörälleni, ilmeisesti täällä ei käy paljoa yksittäisiä turisteja. Nainen kertoi hieman faktoja reitistä, jonka jälkeen ohjasi minut alakerran isoon huoneeseen ja näytti, että kuvissa on englannin kieliset tekstit ja kun olen nähnyt tämän paikan hän sytyttää valot yläkertaan ja näyttää myös videon, oikein ystävällinen nainen. Museossa oli paljon havainnollisia kuvia, aseita ja muita tarvikkeita.

Askeleista kulunut kivi, jostain vaikeasta kohdasta.

Silta siellä jossain.

Reitin alueella oli käytössä jopa oma raha.

"Singing to kill bombing" lauluryhmä, kuva vuodelta 1970.

Alakerran toinen osa oli omistettu jenkkien julmuuksille ja pommituksille.

Jenkkien naulapommin nauloja ja sitten noita pallopommeja.

Jenkkilentäjän kypärä ja Etelä-Vietnamin lippu, jonka päällä Laosin jenkkimielisten joukkojen viiri.

Äitipommi ja pienokaiset.

Jenkeistä oli taas tämän tyylisiä kuvia ja pohjoisen joukoista paljon iloisempia, hyvää yhteishenkeä huokuvia kuvia.

Jenkit käyttivät paljon kemikaaleja sodan aikana ja tässä kuva seuraksista.

Toiseen kerrokseen mennessäni museon tyttö laittoi videon pyörimään ja television alapuolella Vietnamin/Laosin/Kambodzan alueen pienoismallissa näkyi havainnollisesti pääreitit, öljyputket, puhelinlinjat, joet, asemapaikat ja kaupungit. Ledivalot syttyivät ja sammuivat videon mukana. Kuvassa näkyy oljyputket.

Vaikka tiesin jo ennen museota reitistä jonkin verran nyt todella aloin ymmärtää, kuinka mahtava huoltoreitti/tukialue se on ollut. Museo oli yksi parhaista missä olen täällä käynyt, varmasti senkin takia, että se keskittyy riittävän pieneen aiheeseen.

Pihalla oli paljon ajoneuvoja, mielenkiintoisimpana tämä magneettiauto.