Akodessewa Fetish Market

Viisumin hakemisen jälkeen lähdin käymään maailman suurimmalla voodootorilla, joka on kaupungin toisella laidalla.

Päästyäni perille minua tuli portille vastaan useampi mies. Kävelin Josephin luokse, joka on tuttu Madventuresin kolmoskaudelta, käteltiin ja hän kertoi missä olen, tämän jälkeen maksoin sisäänpääsy- ja opastusmaksun 3000cfa ja 5000cfa kamerasta pojalle, Josephin näytettyä hinnat Lonely Planetista. Koska kello oli jo yli neljä Joseph pyysi minua ottamaan ensin kuvia paremmassa valossa ja hän kertoo tämän jälkeen paikasta. Kuvassa myös hänen vaimonsa.

Paikassa oli lähes kaikkia eläimiä mitä Afrikasta voi kuvitella löytävänsä, tai siis päitä lähinnä. Joseph kertoi, että eläimiä ei ole tapettu, vaan ne on löydetty kuolleina. Joseph kertoi, että jos ei nykyaikainen lääkäri voi auttaa ihminen tulee tänne ja voodoopappi (en muista mitä termiä hän käytti, minä käytän tätä), tutkii mikä ihmistä vaivaa, määrää oikean jauheen, joka jauhetaan näistä päistä ja ihminen parantuu.

Joseph kysyi haluanko vierailla Voodoopapin luona, vastasin myöntävästi ja menimme sisään.

Voodoopappi selitti erilaisista amuleteista, mihin ne toimivat ja miten niitä käytettän. Kodin amuletti suojaa varkailta, jos varas tulee sisään, hän sokaistuu ja aamulla voit soittaa poliisit paikalle, kun varas ei ole osannut pois, rakkaudenamuletilla saa naisen jonka haluaa ja luonnon viagraakin löytyi. Lopuksi sain ostaa jotain jos halusin, hän korosti, ettei tyrkytä, mutta voin, jos haluan. Valitsin yleisen onnenamuletin ja turvallisen matkan amuletin. Tämän jälkeen amuletit laitettiin kilpikonnan kuoreen, tehtiin loitsut ja kysyttiin hengiltä paljonko amuletit maksavat, samalla selvisi, että olen erittäin onnekas kolme neljästä simpukasta jäi ylösalaisin. 30000cfa oli vastaus, Joseph oli aiemmin kertonut, että henkien kanssa voi tinkiä jos hinta on liian korkea. Sanoinkin hinnan olevan liian korkea ja olevani valmis maksamaan 5000cfa, tämä ei hengille kelvannut. Hetken tingittyäni päädyimme 8000cfa:n hintaan, viimeisenä heitin simpukoita minä ja tarjous kelpasi hengille. Olihan tuo reilu 10€ edelleen aika paljon, mutta ei sovi hyvää onnea tuovia henkiä suututtaa liialla tinkimisellä.

Vasemmalla yleistä onnea tuova amuletti ja oikealla matkustus amuletti. Matkustus amuletin reikään kerrotaan toiveet matkan sujumisesta ja laitetaan sitten korkki kiinni, perillä voi avata korkin ja käyttää seuraavalla matkalla uudestaan.

Aitoja voodoonukkeja. Neuloilla näitä ei pistellä, mutta sen verran Hollywood on oikeassa, että nämä puetaan samannäköiseksi kuin kuollut tai elävä ihminen ja tällä hyvä tarkoitus, erilaisiin tarkoituksiin eri loitsut sitten tietenkin.

Minä kaiken keskellä kuivattu kilpikonna käsissäni.

Osaako Siinakaan kertoa mikä otus tämä on?

Suhteellisen iso kilppari oli tämä.

Matkamuistomyymäläänkin minut pyydettiin, mitään en ostanut, vielä tässä vaiheessa reissua. Täällä ei hirveästi väkisin tyrkytetä, pidän tyylistä.

Näiden haukkojen takia piti palata Josephin luokse kysymään, mitä varten ne ovat täällä. Hän kertoi, että niitä ei tapeta rituaalisesti, kuten vuohia tai kanoja, vaan päästetään tietyissä rituaaleissa vapaaksi. Kiva tietää vaikka aika kärsiviltä näyttivät, yksi oli puolikuollut ja epäilen vahvasti pääseekö enää lentoon.

Jellona ja gepardi?

(Tässä vaiheessa päivittelyä lähdin hakemaan vesipullon alakerrasta, mutta tapasin englantilaisen kaverin, joka oli ajanut Dakarista bussilla tänne, joten jäin juttelemaan useamman oluen verran hänen ja ranskaa puhuvan sveitsiläisen rekkakuskin kanssa, joten jatko on kirjoitettu lievässä humalassa (pahoittelut), englantilainen on tarkoitus tavata uudestaan Pohjois-Beninissä, sillä suunnitelmamme kohtaavat siellä. He tekevät jonkinlaista turistimatkaa läpi Länsi-Afrikan, 4 länkkäriä on ollut kyydissä koko matkan. Vesi jäi saamatta, sillä baari laitettiin kiinni 23.00 ja en hoksannut tätä, toivottavasti vedenpuhdistuspillerit toimivat, yhden litran tein johtovedestä yötä varten.)

Tämä kaveri näytti, että ota kuva hänestä. Tämän jälkeen käytiin keskustelua ilman yhteistä kieltä, halusi ilmeisesti rahaa, mutta minä en ymmärtänyt tätä kuvaa ottaessa, joten jäi ilman.

Nuita nahkoja käytetään käsittääkseni koristeena, eikä niitä jauheta pulveriksi, kuten päitä. Lähtiessäni tältä torilta mopokuskini oli jäänyt odottamaan, minua, vaikka olin sanonut, ettei tarvi, joten pääsin samalla kyydillä takaisin hotellilleni (500cfa/suunta).

Erittäin mielenkiintoinen paikka ja toivottavasti amuletit tuovat onnea matkallani.