MV Liemba

 MV Liemba on tai oli maailman vanhin reittiliikenteessä oleva laiva. Nyt tuo 1913 rakennettu laiva on väliaikaisesti poissa liikenteestä, Normaalisti se liikennöi Tansanian ja Sambian välillä. 

Graf von Goetzen rakennettiin Hampurissa, Saksan keisarikunnassa ja se oli yksi kolmesta laivasta, jotka valvoivat Tanganyikaa ensimmäisen maailmansodan aikaan. Kuten kaikki tietävät Saksalle ei käynyt hyvin tuossa sodassa, joten kapteeni upotti laivan 1916, Saksan paetessa alueelta. 1924 Britit nostivat laivan pinnalle ja se palasi liikennöimään järvellä 1927 Liemba nimellä. Se on viimeinen Saksan keisarikunnan käytössä ollut laiva, joka liikennöi säännöllisesti. 

Melko lailla hetken mielijohteesta, päätin kävellä satamaan ja koittaa etsiä Liemban. Onhan laiva tansanialainen ja tämä on helposti suurin satama, jossa se liikennöi. Kaiken järjen mukaan legendaarisen laiva pitäisi siis löytyä täältä. Ensimmäisellä portilla vartijanainen oli hyvin ystävällinen ja opasti toiselle portille. Pienen kielimuurin takia en ihan varmuudella ymmärtänyt kävelyohjeita, joten hyppäsin innokkaan mopokuskin kyytiin. Hän vei minut oikealle portille vajaalla viidelläkymmenellä sentillä. Tällä portilla kyselin taas Liembaa ja vartija vahvisti laivan löytyvän täältä. Hieman mietteliäästi hän päästi minut sisään ja ohjasi toimistoon. Esitin siellä asiani, haluaisin nähdä kuuluisan laivan. Nainen pyysi minut mukaansa ja menimme seuraavaan rakennukseen. Siellä minut pyydettiin odottamaan ja hetken päästä takahuoneesta tuli mies, joka esitteli itsensä Titukseksi, hän on Liemban kapteeni ja esittelee mielellään laivan minulle. nelisen euroa piti maksaa satamamaksua tai jotain ensimmäiselle kopille.

Siinä se on, Liemba. Kapteeni sanoi, että tästä eteenpäin voin ottaa kuvia, niin paljon kuin haluan. Emme tavallaan ole enää satamassa. Valtion kohteiden kuvaaminen on Tansaniassa kiellettyä. Rautatiet, satamat, virastot, lentokentät... 

Ensimmäiseksi tutustuttiin ohjaamoon tai mikä tämän nimi nyt onkaan laivakielellä. Minä pääsin ruoriin. 

Kapteeni kertoi, että vuoden aikana laivan kaikki tekniikka, moottorista navigointijärjestelmään tullaan uusimaan ja laiva liikennöi sen jälkeen toiset sata vuotta.

Myös kaikki puupinnat tullaan uusimaan.

Laivan palontorjuntakalustoa.

Baari. Myös tämä menee uusiksi. Baari siirtyy laivan takaosaan ja ruokailutila laajenee nykyisen baarin paikalle.

Ykkösluokka

Läheskään kaikissa satamissa ei ole laituria, joten pikkuvene tuo matkustajat tälle ovelle ja matkustajat ostavat lipun tuolta luukusta. 

Kolmannen luokan tiloja. Jos nyt oikein muistan, niin laivalla oli alempi kolmasluokka vesirajan alapuolella, kolmas luokka, toinen luokka, ensimmäinen luokka ja VIP. 

Rahtiluukku ja nostin, joka jaksaa nostaa kerralla 2,5 tonnia. Rahdin maksimimäärä on kaksisataa tonnia ja matkustajia otetaan kyytiin maksimissaan kuusisataa henkeä. Tähän päättyi erittäin kattava kierros. Kiitin kapteenia ja annoin kymppitonnin tippiä. Todella mielenkiintoinen yksityiskierros. Kannatti kokeilla. Pitää tulla muutaman vuoden päästä katsomaan miltä laiva näyttää remontin jälkeen. Kapteeni kertoi olevansa kiireinen vaikka laiva on satamassa. Hän organisoi remonttia. 

Matkalla päätielle näin Kaiser talon. Lähempää en uskaltanut ottaa kuvaa. Talo on rakennettu Saksan siirtomaa-aikaan Wilhelm toisen metsästysretkeä varten. Tuota metsästyretkeä ei kuitenkaan koskaan tehty ja nykyään komea talo on alueen johtajan virka-asunto.