Lake Manyara National Park

 

Lähdimme liikkeelle aamiaisen jälkeen kahdeksalta. Tourist Innilta mukaan lähti opaskuljettaja Douglas ja mahainsinööriksi esittäytynyt kokki. Ryhmä täydentyi toisella hotellilla tsekkimiehellä ja pariisilaisella pariskunnalla. Esittelyjen jälkeen nimiä ei käytetty, joten ne eivät jääneet kenenkään mieleen. 

Matkalla näimme paljon maasaita, jotka olivat matkalla markkinoille. Viikottaiset markkinat alkavat puolen päivän jälkeen, sillä maasait kulkevat lehmälaumojensa kanssa jalan. Hyvä uutinen, ajatuksena on vierailla yhdillä markkinoilla safarin jälkeen. Taustalla näkyy ison hautavajoaman jyrkkä reuna.

Päästyämme puiston portille, sukelsimme viidakkoon. Heti saattoi huomata, että paviaaneja oli paljon.

Ensimmäinen norsu. Ovathan ne isoja.

Pahkasika. 

Tässä parin minuutin pätkässä näkyy aika hyvin millaista alue oli. Katse oli usein puissa, sillä täällä on puihin kiipeileviä leijonia. Harvinaisia toki, emmekä sellaisia nähneet.

Vihermarakatteja. Järven vesi oli korkealla, joten emme päässeet ajelemaan juurikaan rantoja pitkin. Edellinen sadekausi oli ollut erittäin runsas.

Flamingo

Hopeasarvinokkia

Impaloita näkyi todella paljon

Näiden lempinimi on mcdonalds, nimi tulee peräpään värityksestä. Myös pienempiä dikidikejä näkyi, mutta kameraan ei sellaisia sattunut.

Norsuja, valtavasti norsuja.

Pieniäkin näkyi.

Lounastauko järven rannassa. Täällä oli kuuma lähde, josta virtasi puro järveen. Vesi oli noin seitsemänkymmentä asteista.

Norsun pääkallo.

Salametsästyksestä on päästy paljolti eroon. Joitain vuosia sitten se rehotti ja esimerkiksi sarvikuonot hävisivät lähes kokonaan. Douglas muisteli, että jopa Arushan lentokentän lähellä näkyi ajoittain kirahveja ja sarvikuonoja kolmekymmentä vuotta sitten. Nykyinen presidentti on palkannut vanhoja armeijan upseereita puistonvartioiden avuksi, mikä on helpottanut salametsästäjien jäljittämistä. Salametsästäjien kuolemantuomio ei ole mikään virallinen laki, mutta käytännössä salametsästäjät ammutaan. Kiinniottamien olisi haastavaa ja vaarallista.

Villimangoja esitteli Douglas, norsujen herkkua.

Seeproja, vihdoinkin seeproja. 

Nuorien seeprojen karva on pitkää ja väritys valkoruskea.

Ja kukas se sieltä kurkistaa

Kirahvit olivat kasvissyöjistä korkeimmalla haluan nähdä listalla. Eivät jääneet poseeraamaan kameroille, kuten norsut, vaan painelivat metsään.

Lisää norsuja. Näimme kymmenittäin näitä.

Afrikanpuhveli. Norsujen lisäksi toinen Big Five eläin jonka näimme. Muut ovat Leopardi, leijona ja sarvikuono. Nimitys Big Five tulee safarimetsästäjiltä. Nämä viisi olivat aggressiivisinta riistaa ja niiden kanssa sattui eniten metsästysonnettomuuksia. 

Puhvelinraato aivan tien reunassa. Melko tuore sanoi Douglas, leijonat ovat tappaneet tämän viime yönä. Nyt ne pötköttelevät jossain mahat pystyssä. Leijonat syövät itsensä ähkyyn ja jättävät loput raadosta muille.

Etelänkalkkunasarvekas

Virtahepoja emme tämän paremmin nähneet. Kuulemaa onnekasta, että näimme tämänkään vertaa. Vesi on korkealla, joten nämä hengailevat ympäri järveä.

Afrikanhanhia

Valtava norsulauma

Sinimarakatteja

Hyvän päivän jälkeen oli mukava rojahtaa sänkyyn. Resortti oli tyhjä, joten meille telttamatkalaisillekin annettiin huoneet. Lienee helpompaa myös matkanjärjestäjille.