Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Saudi Arabia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

torstai 4. helmikuuta 2021

Serengeti National Park

 Laitoin aikaisin nukkumaan ja kellon soimaan puoli kuudelta. Vietin Ghanassa yhden yön riippumatossa ja muistan kuinka tuo aamu puumajassa oli maaginen, kun savanni heräsi. Nyt heräsin jo viideltä vähemmän maagisesti. Kokit melusivat keittiössä kovaan ääneen. Kömmin kuitenkin ulos teltasta ja aamutoimien jälkeen asetuin leirialueen kauimmaiseen kulmaan katselemaan auringonnousua ja kuuntelemaan ääniä.


Linnunlaulu oli kaunista, mutta muuta en kuullut. Monet autot lähtivät liikkeelle jo puoli seitsemältä. Nähtyäni Douglasin, hän kertoi, että me lähdemme tänään puoli yhdeksältä ja huomenna puoli seitsemältä. Jotkut haluavat nukkua pitempään ja toiset lähteä aikaisin liikkeelle, joten tällaisella jaetulla safarilla teemme molemmat.

Kävelin vähän matkan päähän leiristä tietä pitkin ja näin kuumailmapallon. Marttila kritisoi kirjassaan näitä satoja dollareita maksavia kuumailmapalloiluja, aiheuttavat suuria määriä stressiä eläimille. Hänen mukaansa tivolilaitteet eivät kuulu kansallispuistoon.

Kun päästiin liikkeelle puhveleita näkyi taas paljon. Muut kertoivat, että keittiöllä oli mölisty pitkälle yli puolen yön. Onneksi olen hyväuninen.

Sihteeri. Saanut nimensä runsaasta meikistä ja pitkistä sääristään.

Dikidiki. Vain puoli metriä korkeaksi kasvava antilooppi.

Korvakorppikotka tähystää

Paviaani

Pahkasika
Kirahveja näkyi nyt enemmän ja paremmin.
Poikanen piileskeli.
Pöytäliinalounas keskellä savannia. Ruoka oli ihan ok mutta melko pliisua länsimaista. Kyseltiinkin onko mahdollista saada jotain tansanialaista jatkossa. Douglas kertoi, että tällaiset tilaukset pitäisi tehdä jo Arushassa. Myöhemmin saimme kuitenkin vihreitä banaaneja kastikkeella ja ugalia. 
Loistokottarainen. Näitä näkyi paljon varsinkin leirillä ja ruokapaikoilla.

Makkarapuu.

Douglas ajeli melko hiljaa. Pysähteli kun pyydettiin ja kertoi eläimistä. Hän ei juurikaan itse tähystellyt, vaan odotti radioviestejä. Kun hän lyhyen radiokeskustelun jälkeen painoi kaasun pohjaan tiesimme, että jotain mielenkiintoista on tiedossa. Keskisellä Serengetillä homma toimii näin, kun joku näkee jotain asiasta ilmoitetaan muillekin. Näin korona-aikaan, kun on hiljaista täällä on ihan miellyttävää. Toiminta taitaa saavuttaa häiritseviä mittasuhteita normaalina high seasonina, kun puistossa saattaa vierailla pitkälle toista sataatuhatta ihmistä päivässä ja yhtä leijonaa saattaa kerääntyä katselemaan montakymmentä jeeppiä. Tuolloin kannattaakin harkita muita puistoja tai Serengetin pohjoisia tai eteläisiä osia.

Tätä näkyä oli katsomassa yksi jeeppi meidän lisäksemme. 

Melkoista. Kovin kauaa ei oltu paikalla. Pentujen ja syömisen takia.


Söpöjä pikkuisia. 
Kilppari. Niin outoa nähdä näitä savannilla.

Virtahevot olivat aktiivisempia, kuin viimeksi. 
Pikkuinenkin nähtiin
Vessatauolla Serengetin lentokentällä. Modernimpi, kuin Sansibarin kotimaanterminaali.
Norsutkin tykkää varjosta.
Toisen kaahaushetken aiheutti Leopardi. Oltiin toinen auto paikalla. Yhteensä meitä oli parhaimmillaan viisi autokuntaa ja kun lähdettiin jatkamaan matkaa lisää tuli paikalle.
Leopardi on sen verran harvinainen otus, että kun sellainen löytyy puusta, sitä käyvät kaikki katsomassa. 
Ei tainnut olla ensimmäistä kertaa töllisteltävänä. Sen verran rauhallisesti torkkui, kun lähdettiin. Leijonat tykkäävät kaataa isoa riistaa. Nämä taas antilooppeja sun muuta tarpeeksi pientä, minkä saavat raahattua puuhun turvaan muilta pedoilta. 

Tilasimme seuraavaksi sarvikuonon. Douglas kertoi, että niitä on tällä hetkellä Serengetissä vain erityisellä suojelualueella, sillä yksi sarvikuonoista on raskaana ja vaatii erityissuojelua. Ylihuomenna kraaterilla on mahdollista nähdä sarvikuono, jos ollaan yhtä onnekkaita, kuin tähän asti.

Leirillä kyseltiin oluen osto mahdollisuuksista. Douglas kertoi, että kaupasta löytyy, kauppa-auto ei ole tällä hetkellä käytössä, sillä leirintäalueita on vain yksi auki. Lähdettiinkin äijäporukalla Serengetin supermarkettiin. Hinnat olivat samat turisteille ja paikallisille. Olut maksoi reilun euron. 

Kun oltiin jo kääntymässä leiriin, vilkaisin jeepin ikkunasta ulos. Aukealla leopardi jahtasi antilooppia. Myös ranskalainen mies näki tämän ja pysähdyttiin tähystämään. Leopardi katosi korkeaan heinään, emmekä enää havainneet sitä. Ehkä se oli saanut saaliin kiinni ja syöpötteli jossain lähellä. Telttamme näkyivät toisesta ikkunasta. Kaikkienaikojen kauppareissu.


Ei kommentteja: