Hsipaw

Bussiaseman noutopaikka oli jonkin matkan paassa majapaikastani, joten sovin ystavallisen riksakuskin kanssa kyydista (1500k) edellisena iltana. Aamulla kuski oli sovitusti paikalla ja polki minut oikeaan paikkaan ja naytti kahvilan jossa voisin odottaa. Sanoin, etta ajattelin nukkua bussissa, joten kahvi ei ole hyva idea. Olin ensimmainen noutopaikalla, joten kuski jai pitamaan minulle seuraa. Lava-auto tuli noutopaikalle, mutta ajettuaan n. 50 metria se pysahtyi kahvilaan, jota kuski oli suositellut. Vain 4 tunnin younien jalkeen kirosin vahan mielessani, etta olisi voinut nukkua tunnin pidempaan. Paastyamme bussiasemalle nain vanhan paikallisbussin, josta tiesi, etta olen menossa mielenkiintoiselle seudulle, mutta toisaalta sen kahvin olis voinut juoda, silla nukkuminen ei tule onnistumaan. Maisemat olivat kuitenkin upeat varsinkin matkan puolessa valissa, joten olin tyytyvainen etten nukkunut niiden ohi. Yhdella taukopaikalla vilkuilin olisiko katolla tilaa silla polvet alkoivat olla kipeat edessa olevan penkista, mutta se oli niin taynna laatikoita, etta kipusin takaisin sisaan. N. 7 tunnin ajon jalkeen olin perilla. Mr. Charlesin majapaikasta oli katevasti mies vastassa, joten lahdin hanen mukaansa. Tarkastellessani ensimmaisen huoneen hyttysverkkojen reikia, huoneen nayttanyt tytto kertoi, ettei taalla ole paljoa hyttysia, matkalla nakemani pari malariaklinikkaa ja huoneessa porrannyt hyttynen saivat minut kuitenkin ottamaan toisen 4$ huoneen, jonka hyttysverkot olivat paremmassa kunnossa. Iltapaivalla menin paivaunille, joilta herasin vasta 12 tuntia myohemmin hieman hamillani. Ilmeisesti viileampi ilmasto, jonka takia nukuin paksun peiton kanssa, sai mieleni palaamaan Suomeen. Nainkin unta sotaharjoituksista joissa kaivoin lumipoteroa, lisaksi ikkunasta nakyva puu naytti keinovalaistuksessa aivan silta, kuin lumi olisi satanut sen paalle. Palattuani todellisuuteen kavin suihkussa ja soin huoneen hintaan kuuluneen englantilaisen aamiaisen (kananmuna, kahvi ja pari paahtoleivanpalaa), ennenkuin lahdin tarkistamaan pari muuta majapaikkaa kylasta. Mr. Kidilta loytyikin yli kaksi kertaa isompi ja parempi huone 3 dollarilla, joten vaihdoin sinne, aamiaista ei ole, mutta lahelta loytyy ravintoloita, joista saa paikallisen aamiaisen eli nuudelikeiton 500 k:lla. Paikkaa pitava nainen esitteli sisaankirjautuessani kylaa ja sen lahialueita kartan ja valokuva-albumin avulla, seka kertoi, etta hanella on hyvia karttoja, joita voin lainata ja patikoida katsomaan lahiston vesiputouksia, kuumia lahteita ja pikkukylia. Todella ystavallinen nainen sai minut tuntemaan olevani todella vieras, enka asiakas. Tama ja pari seuraavaa paivaa meni flunssaa parannellessa. Myanmarilaisten laakkeiden syominen vahan arvellutti (laaduntarkkailu), mutta halusin arsyttavan olon pois, joten menin apteekkiin hakemaan apua. Onko tama koktaili (Acetaminophen 500mg, Phenylephrine HCI 5mg, Chlorpheniramine Maleate 2mg) myos suomalaisen laaketieteen suosittelema flunssalaake? 6 tablettia 200k. Koululaisten kulkuetta olin seuraamassa keskiviikkona. Jokainen luokka kantoi omaa itsetehtya koristettaan, tanssi ja soitti lansimaalaista poppia. Mm. Pussycat Dolls ei jotenkin sopinut maisemaan. Jenkkimusiikki on muutenkin hyvin suosittua ja paikalliset banditkaan eivat juuri tee omia kappaleita vaan esittavat kaannoksia. Rapin soidessa televisiosta, kysyin Mandalayssa kuskiltani syyta tahan ja han vain sanoi sen olevan helpompaa. Toki paikallista musiikkia on enemman iskelmatyyppisessa genressa. Usein kuulee, kuinka ihmiset lauleskelevat yksin kavellessaan tai askareidensa parissa.


Bussi


Valilla tie oli todella serpenttiinilla.


Huoneeni Mr. Kidilla


Myanmarilainen curry. Tilaus tehdaan valitsemalla vain lihavaihtoehto (riisin oikealla puolella) ja kaikki muu tulee automaattisesti mukaan. Ensimmaisella kerralla vahan ihmettelin mita poytaan kannettiin, silla olin kuvitellut tilaavani vain kanaa ja riisia. Kuvan kattaus 2000k, hieman hillitymman annoksen olen syonyt katukeittiosta halvimmillaan 500k:lla.


Koululaisten kulkue


Yhden luokan tekema ja kantama koriste


Taalla todella nakee vanhoja kulkupeleja. Auton kyljessa on Shan osavaltion lippu. Valtion virallinen nimi on Myanmarin liittovaltio, joka kuulostaa paljon jarkevammalta, kuin brittien keksima Burman liittovaltio. Myanmarissahan on hyvin paljon muitakin, kuin burmalaisia. Olen kysynyt mika maan nimi oli ennen britteja ja saanut vastaukseksi, ettei maalla ollut samalla tavoin nimea, vaan omalla alueellaan asuivat bamarit (nyk. burmalaiset), shaanit, chinit ja niin edelleen.


Kommentit ovat edelleen erittain tervetulleita, mutta kysymyksiin vastaan luultavasti vasta Thaimaassa, silla taalta kasin blogin avaaminen on arsyttavan hidasta ja hankalaa. Siinan ansiosta tulee kuitenkin paivityksia.


(Päivitti Siina, Tuukalla ongelmia käyttää maassa kiellettyä Blogger-sivustoa. Sähköposti kuitenkin kulkee.)