Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Saudi Arabia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

maanantai 6. tammikuuta 2014

Lome

Le Galion hotellissa minua palveli ilmeisesti ranskalainen nainen, joka puhui englantia. Tarjolla oli 8000 huoneita omalla vessalla ja suihkulla, sekä 7000 huoneita suihkulla, mutta vessa on käytävällä, kävimme katsomassa huoneita ja 7000 huone näytti paremmalta, joten valitsin sen.

Seuraavaksi piti saada rahaa. Respan ranskalainen nainen neuvoi minua kävelemään rantaa pitkin 5-10 minuuttia, kunnes vasemmalla näkyy suuri mustaikkunainen hotelli, siellä on automaatti.

Hieman ennen mustaikkunaista hotellia seuraani liittyi paikallinen englantia puhuva mies, joka jutusteli kaikenlaista ja olisi halunnut, että tulen katsomaan hänen taidegalleriaansa. Olin kuitenkin sen verran nälkäinen ja väsynyt, että skippasin tämän tarjouksen ja sanoin jatkavani eteenpäin hotellin kohdalla. Mies vähän ihmetteli mihin olen menossa, keskusta on tästä vasemmalle, samaan suuntaan mihin hän on menossa. Sanoin vain että eteenpäin (en halunnut mainostaa etsiväni automaattia) ja jatkoin rannan myötäisesti vähän matkaa, käännyin ympäri ja menin mustaikkunaiseen hotelliin, josta löysin automaatin kysyttyäni respasta, hyvä ja turvallinen paikka.

Matkalla takaisin Le Galioniin, sen verran liikaa oli päällä rahaa, etten mennyt rannalle syömään, vaan kävelin suoraan hotellilleni. suihkun jälkeen lähdin rantaa pitkin kohti Ghanan rajaa etsimään ruokaa ja juomaa, hotellilla 1,5l vettä maksaa 1000cfa, toivon löytäväni jatkossa jostain halvempaa.

Vähän matkaa käveltyäni ruokapaikkoja alkoi näkyä, kävelin kaikkien ohi ja käännyin vasta vähän ennen rajaa takaisin ja valitsin paikkaan, jossa oli 3 kuvan ruokalista. Ruokalistaa ei olisi tarvittu, sillä nainen teki juuri salaattia, joka näytti todelta hyvältä. Tilasin itselleni samanlaisen ja menin pöytään istumaan. Hetken päästä luokseni tuli tyttö kysymään mitä juon, katselin ympärilleni ja ainoa juoma jonka näin oli tytöllä, jonka ruoan olin kopioinut, tilasin samaa. Hetken päästä sain alkoholitonta oluen tapaista (600cfa) ja kohta saapui ruokani, jonka toi sama tyttö, joka oli tuonut juomanikin. Kysyin paljonko ruoka maksaa ja sain vastauksen ranskaksi, päätin antaa tytölle 2000, johon tyttö sanoi hieman tuohtuneesti "you collecting change you have one thousand" Otin setelin lompakostani ja vaihdoin tytön kanssa, ruoka maksoi siis tonnin... Ilmeisesti täällä oletetaan, että valkoinen mies osaa ranskaa.

Ruoka oli erinomaista. Nuudelisalaattia, jossa oli myös kananmunaa ja kuivattua lihaa, salaatinkastike oli majoneesipohjaista. Juomakin oli ihan hyvää. Viereisestä ravintolasta soi afrikkalaista musiikkia, loistava fiilis, vaikka päätä pitikin pyöritellä jatkuvasti kaikenlaisille kaupustelijoille.

Tuolla on Ghana.

Ja 50km tuohon tuuntaan on Benin. Ranta on nätti, mutta virtaukset ovat vaarallisia, joten uimista ei suositella. Illalla rannassa ei kannata oleilla, sillä paikka on vaarallinen, päivälläkin kannattaa olla varuillaan, näin olen lukenut.

Pikkukaloja kuivumassa.

Kävellessäni huomasin sandaalissani olevan jotain vikaa, vasemmasta kengästä puoli pohjaa irti! Aina ennen olen ennen reissuun lähtöä käynyt Erätukusta (maksamaton mainos) hakemassa nahkasandaalit, mutta nyt heillä ei ollut oikeaa kokoa, valittavana oli siis vanhat ja kulahtaneet erätukun sandaalit ja melko uudet kiinalaiset piraatti eccot viime reissulta, valitsin kiinalaiset...

Huoneeni. Hyttysverkkoa en jaksanut ensimmäisenä iltana viritellä. Puoli kuuteen asti pysyin hereillä, etten heräisi aivan typerään aikaan. Nytkin unta riitti vain kolmeen, vaikka velkaa tuntuis olevan enemmänkin. Aamuyö meni näitä kirjotellessa ja nyt aamiaiselle, päivän ohjelmassa viisumin hankinta. Wish me luck!

4 kommenttia:

Siina kirjoitti...

Onnea!

MUTTERI kirjoitti...

Hienoa! Kovin on samannakoset maisemat. Eilen piti jo kayttaa " no, my son told me not and he is a fine son", kun joku ystavallisesti jutteli ja kehu, minut ja valkoset ja sitten itsepintaisesti alkoi vaatia puhelinnumeroa. Hyvaa matan jatkoa!

Tartsa-emo kirjoitti...

Hyvää ja turvallista matkaa teille!

Tuukka kirjoitti...

Kiitosta ja nähdään huomenna MUTTERI :)