Tunnisteet

Thaimaa (93) Indonesia (74) Filippiinit (58) Suomi (44) Snorklaus (42) Kiina (39) Malesia (38) Tansania (36) Egypti (33) Sukellus (32) Intia (31) Ecuador (29) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Peru (21) Bolivia (20) Laos (20) Galapagos (19) Maluku (19) Sri Lanka (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Sumatra (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) Turkki (12) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) F1 (9) Oman (9) Kolumbia (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Jaava (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Nusa Tenggara (6) Qatar (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

torstai 4. tammikuuta 2018

Dohaan

Reissu alkoi aamuisella bussimatkalla (39€/hlö) Helsinkiin. Lento lähti vasta 22.50 ja oli perillä kuudelta paikallista aikaa. Aikaeroa Suomeen on vain yksi tunti.

Qatar airwayssin tarjoilua. Tämä on illallinen. Ruokalistan vaihtoehdoissa oli nautaa, kanaa ja pestopastaa. Vaikka istuimme melko edessä (12 rivi) vegevaihtoehtoa ei enää ollut tarjolla, liekkö ollut alunpitäenkään. Näin ollen minä söin enemmän ja Minna vähemmän. Ruokajuomaksi valitsin punaviinin. Qatar airways tarjoilee alkoholia normaaliin tapaan jopa Qatar-Malediivit välillä, vaikka kummassakaan maassa alkoholia ei saa tarjoilla kuin erityisluvalla ei muslimeille. Aamulla saatiin Kalkkunajuustopasteijat virvokkeineen.

Aurinko nousee Dohan yllä.

Immigrationissa kyselivät mistä olen tulossa ja missä meinaan yöpyä. Vastattuani passin lätkäistiin leima, jolla saa viettää Qatarissa 90 päivää. Seuraavana vuorossa ollut Minna sai saman ilman keskusteluja.

Olimme varanneet huoneen Golden Ocean Hotellista kolmeksi yöksi (55€/yö) ja hintaan piti sisältyä lentokenttäkuljetus, jota ei kuitenkaan näkynyt. Taksit ovat Dohassa suhteellisen halpoja, joten ei alettu selvittelemään bussiyhteyksiä vaan ajeltiin 40 rialilla (10€) suoraan hotellille. Hieman yllättäen Respa ei ottanut meitä vastaan yhdeksältä aamulla, ilman puolen päivän maksua. Virallinen check in aika on kello kolme. Kolmella tunnilla hän kuitenkin lupasi joustaa, joten jätettiin rinkat säilytykseen ja lähdettiin katselemaan Dohaa.

Olin valinnut hotellin tarkoituksella läheltä keskustaa, lyhyen kävelymatkan päästä Souqista ja Al Cornichesta. Dohaa ei ole suunniteltu lähtökohtaisesti kävelyä ajatellen, mutta hyvin täällä silti pääsi kulkemaan, rakennustyömaat olivat välillä haitoilla.

Kissajengi

Autoteiden ali tämä pitkä putki sukelteli, mutta kävelytien alle ei oltu viititty kaivaa.

Souqin (torin) lintuosio.


Osa linnuista oli tutun näköisiä, mutta kuitenkin outoja.

Lintujen lisäksi paikasta löytyi, kissoja, koiria, kilpikonnia ja oravia.

kuivamuona-osastoa, pähkinöistä tykkäävät.

Arabiaa osaamattomalle turistille loistava ruokapaikka.

Oikein maistuvia leipäsiä, mausteita olisin kaivannut lisää.


Haukkatorilla

Jotain kertoo haukkojen arvostuksesta se, että haukkatorin vieressä oli haukoille tarkoitettu modernin näköinen sairaala.
Kuvassa näkyy myös dohalaista kahvilakulttuuria. Me istuskeltiin kahvilan edessä olevilla penkeillä, mutta paikallisten tapa oli ajaa autolla parkkiin kahvilan eteen ja painaa tööttiä. Tarjoilija (keltapaita) kävi ottamassa tilauksen vastaan ja toimitti sen autoon. 2 kahvia 5 rialia, eli reilun euron.

Nämä hevosmiehet nähtiin ensimmäisen kerran parlamenttirakennuksen edessä.

Josta löytyi myös kameliratsastajia. Samat ratsastajat vilahtivat jossain Dohan virallisessa esittelyvideossakin. Käveltiin kadun laitaa ilmeisesti hieman liian läheltä parlamenttirakennusta, sillä pihalla parkissa ollut musta maastoauto lähti tulemaan kohti, mutta pysähtyi, kun jatkoimme matkaa, emmekä menneet lähemmäs.

Kameliparkki


Torille palattuamme huomattiin paikallinen erikoisuus. Torilla oli punaliivisiä miehiä kottikärryjen kanssa, joita ostoksille tulleet naiset käyttivät ostoksien kantajina. Punaliivit myös hoitivat osan ostelusta naisten puolesta, esimerkiksi ruuhkaisilla leipäluukuilla. Kuvan mies vaikutti hyvin varovasti vihjailevan, että olisiko jo aika jatkaa matkaa. En tiedä toimiiko systeemi täysin tippipohjalta, vai onko miehillä listahinta.

Vain naisille tarkoitettu levähdyspaikka.

Kultakujalla oli todella näyttäviä koruja. Varsinkin kaulakorut olivat suomalaiseen silmään melkoisen suuria.

Ei tuo lasi nyt niin puhdas ole...

Täällä näyttäis olevan ATP-turnaus käynnissä. Ei ollut mahtunut Kontisen turnauskalenteriin, joten jätetään mekin väliin.

Hotellimme on tuo keskellä kuvaa oleva osaksi sinivalkoinen rakennus.



Huoneemme 9 kerroksessa. Booking.comissa tällä on 4 tähteä ja omilla kotisivuillaan viisi. Nämä luokituksen taitavat olla vähintään vuosikymmenen vanhoja, mutta kyllä me täällä viihdymme, vaikka kokolattiamatto vähän tuoksahtaakin ja vessassa on pinttynyt tupakan haju.

Erittäin likaisesta ikkunasta on komea näkymä Dohaan ja merelle, kunhan avaa ikkunan. Lautasantennien ja pulujen määrä on melkoinen.

Katolta löytyy uima-allas. Hieman hassusti tämä on suljettu 12-16, eli kuumimpaan aikaan.


4 kommenttia:

Siina kirjoitti...

Kyllä arvas kuka jättää kengät kivasti siististi.

Tuukka kirjoitti...

No jopas, ei selityksiä :)

mutteri kirjoitti...

Houkuttelevan paljon tilaa! Mahtaako joskus ollut enemmän huonekaluja.
Mitenhän kisupolot mahtaa noin siistissä kaupungissa ruokansa löytää.
Tuo valkonen sipullus katoilla. Kertokaa parempisilmäset, että onko ne lautasantenneja ja vesisäiliöitä? Tuskin sentään auronkopaneeleja.

Tuukka kirjoitti...

Roskiksista syövät ahkerasti. Lautasantenneja ja jotain laatikoita, liittyiskö ilmanvaihtoon tai johonkin muuhun talotekniikkaan.