Tunnisteet

Thaimaa (93) Indonesia (82) Filippiinit (58) Suomi (45) Snorklaus (43) Malesia (40) Kiina (39) Sukellus (36) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Sumatra (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) Turkki (13) Amazon (10) Italia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) F1 (9) Kolumbia (9) Oman (9) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Jaava (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Nusa Tenggara (6) Qatar (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Saudi Arabia (5) Sikkim (5) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

maanantai 14. maaliskuuta 2022

Sierra Negra

Olin ajatellut tekeväni varmasti ainakin yhden opastetun retken sukelluksien lisäksi. Sierra Negran tulivuorelle ja kraateriin kiipeämisen, vaikken ryhmäretkeilystä erityisesti perustakaan. 

Tutkittuani karttaa totesin kuitenkin, että näköalapaikka sijaitsee itseasiassa tien varressa. Päätinkin vuokrata pyörän kymmenellä dollarilla ja lähteä seikkailemaan sillä. Ihan varmaa tietoa en saanut pääsenkö näkemään tätä maailman toiseksi tai kolmanneksi suurinta kraateria ilman opasta. Osa sanoi empien ehkä ja osa taas, että kyllä näköalapaikalle voi itsekseen mennä, muttei kraateriin.

Yleensä turistit vuokraavat pyörän kaupunkiajelua varten ja kyynelten muurille, joten vaikka tie oli asfalttia, allani oli maastopyörä. Nainen jolta vuokrasin pyörän kehotti ajamaan keskellä tietä, sillä Galapagoksen kasvillisuus on aika piikikästä ja toivotti onnea. Kysyin tarvinko sitä ja totesi, että todennäköisesti.

Matkalla tuli mieleen, että paikkasarjan lainaaminen ei olisi ollut lainkaan hullumpi idea... Matkaa oli kuitenkin 25 kilometriä, joten takaisin taluttaminen voisi hieman harmittaa.
Koko matka oli ylämäkeä, joka jyrkkeni koko ajan vuorta lähestyttäessä. Sierra Negralla on korkeutta 1124 metriä. Taukoja pidin paljon. Mukana oli 3 litraa vettä, ei olisi haitannut vaikka olisin ottanut mukaan hieman enemmänkin, kauppoja ei matkan varrella ollut. 
Herkullisen näköisiä tomaatteja, mutta ei tällä erikoisella saarella uskalla mitään syödä edes "luonnosta".
Olin ajatellut, että matka olisi ollut täynnä koskematonta luontoa, mutta tienvarret olivat täynnä maatiloja. 
Pari kilometriä ennen huippua oli parkkipaikka ja tämä kettinki. Kraaterin reuna näkyi jo. Varsinaisesti mitään kieltomerkkiä ei ollut ja tuossa ketjun vieressä oli selkeä polku, joten jatkoin matkaa. Turisteja tuli vastaan ja lopulta opas joka pysäytti minut. Pyörällä en saisi jatkaa matkaa. Totesin vieväni pyörän parkkipaikalle. Siellä opas huitoi paikalle puistonvartijan joka selitti, että tästä eteenpäin ei saa jatkaa ilman opasta. Kysyin mistä sellaisen voi palkata, no Puerto Villamilista. Sanoin, etten ole menossa kuin näköalapaikalle, jonne näyttäisi menevän autotie ja turistit näyttävät kävelevän sieltä yksin pois, joten reitti linee erittäin helppokulkuinen ja turvallinen. Ei onnistunu, tästä eteenpäin ei saa jatkaa yksin. Vähän harmitti, mutta tämä oli ainoa reitti ylös, joten ei voinut, kuin luovuttaa.
Matka ylöspäin oli ollut ylämäkeä, joten harmitus katosi, kun kiidin alamäkeen. Aika kovalla marginaalilla pisin alamäki, jonka olen koskaan pyörällä lasketellut.
Flamingoja lähellä Puerto Villamilia

Paikallista Magnumia. Maistui.

1 kommentti:

Siina kirjoitti...

Flamingot siellä yllätti!