Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Saudi Arabia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

torstai 20. joulukuuta 2012

Tobelo

Kijangilla pääsimme Asean Jayan ovelle asti, paikkaa oli kehuttu netissä. Päätettiinkin jäädä tänne, sillä paikkaa piti hyvää englantia puhuva hauska mies. Huone jaetulla pesuhuoneella kustansi 85k.

Tobelo on pohjoisen Halmaheran ainoa kaupunki, eikä mitenkään järin viihtyisä. Oli kuitenkin lauantai ja turisti-info aukeaisi vasta maanatina, joten jäätiin parksi päiväksi tänne. Kaupungin lähellä on saaria, rantoja ja muuta nähtävää, mutta niistä on aika vähän infoa. Tietoa saatiin kyllä myös mukavalta majapaikan pitäjältä.

Ruokapaikassa kana odottaa vuoroaan, voiko parempaa tuoreuden taetta olla?

Sunnuntaina päätettiin lähteä lähimmälle ja helpoiten päästävälle saarelle, Kumolle, joka näkyy taustalla (3k/suunta/hlö). Kaupunki oli melko hiljainen ja useimmat putiikitkin olivat kiinni. Suurin osa kaupungin asukkaista on kristittyjä. Paikalla onkin erittäin verinen historia vuoden 2000 kriisin ajalta, jolloin muslimeja lahdattiin ensin ja sitten kaupunkiin ja saarelle tuli paljon muslimeja uskontaisteluun mm. Jaavalta.

Tähän paikkaan leiriydyttiin saarella.

Näkymä riippumatosta

Pikkukotiloita oli ranta täynnä ja ne tekivät joukkopaon leiristämme. (Nuo kaikki pikkujutut ovat kotiloita.)

Saari on erittäin suosittu myös paikallisille sunnuntaisin ja heitä näkyi iltapäivällä paljon, suurin osa vain moikkaili ohi kulkiessaan, mutta myös muutamassa yhteiskuvassa tuli oltua. Yhdet pojat tarjosivat meille nämä juuri paistetut kalat ja ryypyt palmuviiniä molemmille. Erittäin ystävällistä sakkia, ikävä kyllä puhuivat yhtä huonosti englantia, kuin me indoa.

Maanantaina oli aika etsiä turisti-info. Yksikään mopokuski ei tiennyt turist information officea, joten kaivoin LP:stä paremmat koordinaatit ja yritettiin päästä mopolla tälle tielle, mopo kuitenkin vei miedät saman nimiseen paikkaan, kuin mikä oli tien nimi, joten saatiin kävellä hyvin paljon ennen kuin löysimme LP:mukaan oikean tien, jossa ei kuitenkaan infoa ollut. Tässä vaiheessa kävelimme pyytämään majapaikasta apua ja kuulimme, että info on n. 3km päässä, majapaikan pitäjä kirjoitti meille lapun, jonka avulla saatiin selvitettyä mopokuskille minne haluttiin.

Ja päästiin perille tällä mopolla (10k).

Turisti toimistossa oli hyvin englantia puhuva henkilökunta, paljon kuvia, karttoja ja infoa, saatiin myös pussilliset esitteitä. Oltiin jo aiemmin ajateltu Kakara nimistä saarta, jonka vastaava virkamies tulikin pienen odottelun jälkeen paikalle. Selvisi, että muilla saarilla ei ole virallisia majoitupaikkoja, mutta Kakaralla on melko vasta tämän toimiston puolesta avattu Dive Center ja majoitusta. Ensin hinta oli täydellä ylöspidolla 350k kahdelta, mutta hinta tippui pienen empimisen jälkeen 300k:hon. Mies sanoi lähtevänsä mukaan, kunhan käy vaihtamassa vaatteet.

Ajelimmekin takasin majapaikkaan, pakkasimme ja lähdimme miehen mukana rantaan, josta pääsisi julkisilla veneillä Kakaralle. Tässä vaiheessa yritin myös palauttaa 19 litran vesigallonaa vesipaikkaan, mutta selvisi, että he ymmärtivät minun ostaneen sen kovaan 95k hintaan, nyt meillä sitten on oma gallona, sillä en halunnut ainakaan vielä jättää sitä mihinkään, maksoikin niin pirusti (taisi olla pieni huijaus).

Tervetuloa paratiisiin. Kakara vaikutti todella miellyttävältä paikalta, otettiinkin toinen sukelluspaikan kahdesta huoneesta (paikka oli tyhjä tullessamme) ja neuvoteltiin samalla kymmenen päivän diili 2,5 miljoonan rupian hinnalla (täysi ylläpito). Täällä ollaankin sitten ainakin joulun yli.

Hyvää joulun odotusta kaikille!

3 kommenttia:

mutteri kirjoitti...

Vai Kakaran jouluparatiisi. Mitenkähän pukki sinne löytää? Täällä taitaa jäätyä matkalla, jatkuvaa liki -20 astetta.

Siina kirjoitti...

En kyllä söis silti tuosa paikassa kanaa… Silmät ja korvat kiinni vaan, ja unohtaisin nähneeni mitään.

Nuo kotilorannat on järkkyjä, aina saa sydän kurkussa miettiä monenko päälle sitä vahingossa astuu!

Anonyymi kirjoitti...

Wau,teidän Kakarassa on näköjään ihkut,valkeat hiekkarannat - upea joulumaa!"Meelii lismöööös" tai vastaavasti Bublea hyräillen toivotan teille.."have yourself a merry christmas"..., take care!
-tätyli-