Bandoille

Aamulla kysyttiin check out aikaa ja se oli miellyttävästi vasta kahdelta iltapäivällä, laiva lähtisi viideltä ja satamassa kannatti olla lipunmyyjän mukaan jo neljältä. Vietettiinkin rauhallinen aamupäivä ja lähdettiin tutun kahvilan ja ruokapaikan kautta kohti satamaa. Satamassa oli oudon hiljaista ja portinvartija pysäyttinkin meidät ja kysyi mihin olemme menossa, kerroimme , että Ciremaille, jolloin hän mietti hetken ja sanoi, että laiva lähtee yhdeltätoista, varmistin vielä hänen tupakka-askiinsa kirjoittaen, että todella laiva lähtee vasta 11pm. Käveltiin kadunvarteen laitettiin rinkat kenttään ja istuttiin miettimään.

Lähistöllä taapersi toinenkin hyvin pieni kissanpentu, tämän turvallisesti pelastaja-Minnan rinkan taakse nukkumaan menneen lisäksi.

Nähtiin, että satamaan kuitenkin meni väkeä, joten ajateltiin tarkistaa asia. Käveltyämme syvemmälle satamaan näimme länsimaalaisen miehen, joka päivitteli, että myöhässä on ja pitäisi lähteä vasta yhdeltätoista, luin myös saman kellonajan seinältä, jonka jälkeen lähdimme takaisin keskustaa kohti. Kävelimme vierastalollemme ja he ottivat rinkkamme säilytykseen. Respan tyttö kyseli nyt mihin olimme menossa ja kerrottuamme, hän sanoi olevansa Bandoilta kotoisin, kehuen saaria erittäin kauniiksi. Vierastalolta lähdimme keskustaan, tapoimme aikaa nettikahvilassa ja päätimme mennä katsomaan uusimman Bondin paikalliseen elokuvateatteriin, hyvin viihdyttävä pläjäys, Minnakaan ei nukahtanut (25k/lippu). Leffan jälkeen haimme rinkat ja lähdimme takaisin satamaan, jossa tutustuimme jenkkiin, jolla on läheisiä sukujuuria myös Ruotsiin. Puolen yön jälkeen Ciremai lopulta lipui satamaan ja odotettuamme hetken lähdimme kohti ovia. Ryysis laivaan oli hirveä. Jokapaikasta tuupittiin, päähän saattoi kolahtaa pahvilaatikko ja muutenkin liikkuminen oli hidasta, sillä kapeat portaat laivaan vetivät todella huonosti, kun niitä pitkin vieläpä kannettiin rahtia pois, lähtevät matkustajat sentään käyttivät toisia portaita. Koitimme pysyä yhdessä, mutta se ei täysin toteutunut väliin kiilanneen naisen takia ja sainkin hetken odottaa Minnaa päästyäni ylös laivaan. hyvää englantia puhunut mies varoitteli taskuvarkaista jo portaissa ja opasti meidät ensimmäiseen luokkaan asti, josta suuntasimme ulos. Miehellä oli käsittäkseni 4 espanjalaista turistia mukanaan.

Ulkoa löysimme tämän lokoisan sopen johon asetuimme yöksi. Laiva lähti liikkeelle lopulta yli 11 tuntia myöhässä neljän jälkeen yöllä. Paikallinen mies selitti, että viivytys johtuu ilmeisesti siitä, että ihmisiä ohjataan oikeisiin paikkoihin, esimerkiksi pois 1. luokan käytäviltä, laivalla oli selkeästi liikaa väkeä, kuten pelnin laivoilla yleensäkkin. Yöllä emme nukkuneet vaan odotimme aamua valvoen.

Aamu aurinko paistaa ja osa ihmisistäkin jo heräilee. Pinnassa käyneet kalat ja kaunis merimaisema piti mukavasti hereillä.

Aamukahvit kävin hakemassa alemmalla kannella olleelta liikkuvalta kahvinmyyjältä, jolla oli mukanaan iso säiliö kuumaa vettä ja erilaisia pikakahveja (6k/kuppi).

Minna oli niin innoissaan bongaamassa delffiinejä, että minä simahdin päiväunille ensin.

Roskaamisen määrä oli laivalla yhtä karmaisevaa, kuin Indonesiassa yleensäkkin, surutta vaan kaikki mereen...

7,5 tunnin jälkeen siinä ne ovat, Bandasaaret.

Bandalainen lintu. Melko varmoja delffinihavaintoja teimme matkalla useita ja hieman ennen matkan päättymistä delffiniparvi pyörähti aivan laivan vieressä. Upeita eläimiä, vaikkeivat nyt isoja hyppyjä esittäneetkään.

Muutkin olivat kiinnostuneita saarista, vaikka suurin osa jatkoi toki vielä matkaa. Banda Neiran jälkeen laiva jatkaa vielä kohti Tualia, jonka jälkeen se parin muun pysähdyksen jälkeen käy Fak-Fakissa Papualla ja kääntyy ympäri. Laiva on sama, jolla matkasin viime talvena Surabaya-Makassar välin.

Banda Neiran satama, vasemmassa yläkulmassa näkyy hieman hollantilaisten vanhaa linnoistusta. Tungoksessa laivasta poistuessamme teini-ikäinen poika yritti käydä oikean puoleisessa housun taskussani (känny ja lompakko olivat vasemmassa, käteni seurassa). Tönäistyäni käden liian läheltä, hän poistu sivukäytävän suuntaan kiireellä. Nämä taskuvarkaat siis liittyvät ruuhkaan satamissa, ilman aikomustakaan poistua laivasta. Me pääsimme ilman tappioita rantaan.