Uudelle Mantereelle

 Aluksi oli ajatuksena lähteä itään. Hyvää jääkiekkoa Pekingissä ja sukeltelua Indonesiassa. Nuo maat pysyivät kuitenkin kiinni, kuten suurelta osin koko Aasia. Oli siis katsottava länteen. Kun Biden ilmoitti avaavansa Yhdysvallat, asia oli selvä, lennän sen kautta Karibialle. Dominikaaninen vaikutti hinta- ja rajoitustasoltaan sopivalta maalta. 

Pari vuotta sitten saatiin Aeroflotilta lahjakortit, minun osuuteni oli 600€ ja päätin käyttää siitä osan New Yorkin lentoon. Tuo lahjakortti onkin yhden satkun lisäksi ainut palautus, jonka olen saanut peruuntuneista lennoista Covid-aikakaudella. Olin alkusyksystä keksinyt ja haudannut New Yorkin idean, sillä silloin +5 astetta tuntui todella kylmältä. Kun Oulussa pakkanen paukkui kahdessakympissä, tuo sama +5 alkoi tuntua lämpimältä.

Säädökset eivät viime hetkillä muuttuneet, kuin sen verran, että päivä lennon ostamisen jälkeen Biden ilmoitti, että Yhdysvallat vaatii negatiivisen testituloksen maksimissaan vuorokausi ennen lentoa. Antigeeni kelpaa, mutta Venäjä taas vaatii PCR:n. Otin yhteyttä pariin testipaikkaan Helsingissä, joissa kummassakin sanottiin, että yleensä PCR tulos tulee vuorokaudessa, mutta tällä hetkellä testataan niin valtavia määriä, että sitä ei voida luvata. En tykkää riskeistä, joten päätin ottaa kaksi testiä ja matkustaa Helsinkiin jo maanantai-iltana.

PCR:n (155€ ja puolen tunnin jono) heti kun saavuin Helsinkiin.

Antigeenin (100€ ja 1,5 tunnin jono) seuraavana päivänä. PCR:n tulos tuli kymmenessä tunnissa ja Antigeeni vajaassa tunnissa. Kummatkin negatiivisia. Minulla on kaksi rokotusta ja kolmannenkin olisin hakenut, mutta sitä en aivan ehtinyt saada. Vaikkakin terveiden keski-ikäisten (kai minut pitää sellaiseksi laskea) kolmannet ja neljännet piikit ovat eettisesti hieman kyseenalaista tilanteessa, jossa kehitysmaiden kaikilla vanhoilla ja sairailla ei ole vielä ensimmäistäkään piikkiä ja rokoitteita on maailmassa rajallisesti. Kakkospiikistä on nyt 4 kuukautta. Toivottavasti statukseni ei muutu reissun aikana täysin rokotetusta rokottamattomaksi. Itse tautia en ole tietääkseni sairastanut vielä kertaakaan.

Tulokset ja vähän muitakin lappusia kävin tulostamassa todella upeassa Oodissa.

Jukalla vietettyjen Kallioöiden jälkeen oli aika lähteä Suomesta

Ilmeisesti koneen jääkäsittelyä. Suomessa pesivät (pesu?)aineen pois, Venäjällä eivät.

Lento Moskovaan on lyhyt, mutta silti tarjoiltiin evästä.

Olin onneksi tulostanut ja täyttänyt valmiiksi USA:n vaatiman koronarokotus/testikaavakkeen, sillä Moskovassa oli melkoinen avopallohärdelli asian ympärillä. Paperinivaskan vastaanottanut nainen kysyi onhan minulla niitä kaksi? No ei sentään. Hän antoi minulle uuden nivaskan, joka pitää täyttää ja luovuttaa jenkeissä. Koneessa huomasin, että nivaska oli venäjäksi, joten kysäisin lentoemänniltä apua. He vähän kummastelivat lappua heikolla englannilla, ei tuollaista jenkeissä tarvita. Kuten ei tarvittukaan. Ei taida kukaan olla täydellisesti kartalla näistä kaiken aikaa muuttuvista vaatimuksista.

Todella kekseliäs unimaski.

Pitkällä lennolla, joka meni Vaasan pohjoispuolelta Suomen yli tarjoiltiin viiniä

ja ihan tavallista lentokoneruokaa kahdella lounaalla. Asiat näyttävät palailevan normaaleiksi. Myöskään maskipolitiikan kanssa ei oltu enää niin tarkkoja, suurin osa käytti, mutta jos maski oli lähinnä leukavaippana, ei asiaan puututtu. Viihteenä katselin pari hyvää venäläistä leffaa. Jenkkileffoissa ei ollut tekstejä ja audion taso oli taas niin heikko, etten saanut kunnolla puheesta selvää.

Grönlantiin saavuttaessa oli selkeää. Todella upeat maisemat.

Elämäni pisin auringonlasku. Lähdettiin auringon laskiessa, käytiin aika pimeässä, jonka jälkeen tuli taas valoisaa ja New Yorkissa oli pimeää. Rajavirkailija ei kysellyt enää mitään lappuja, löi vain leimat, kun kerroin olevani jenkeissä muutaman päivän ja jatkavani Karibialle.