Kahden viikon jälkeen totesin, että on aika vaihtaa saarta, vaikka pitempäänkin olisi viihtynyt.
Viimeiselle snorklausreissulle lähdin aikaisin aamulla. Toiveena uiskennella merileijonien kanssa. Tämä toive toteutui. Hetken aikaa snorklailtuani yksi merileijonista tuli pitämpään seuraa. Sukelleltiin yhdessä ja tämä tyyppi esitti melkoisia piruetteja vedessä.
Minä valitsin paikan veneen perältä. Täältä olisi toiseksi parhaat näkymät.
Kisa käynnissä. Samaan aikaan laiturista lähti toinenkin vene.
Paikka osoittautui kosteaksi. Tuuli meren puolelta ja aallot olivat ihan kohtuullisen kokoisia, joten isoimmat pärskähdykset lensivät suoraan minun päälleni. Vene oli täynnä, joten paikkaa ei voinut vaihtaa. Siirsin arvotavarat reppuun ja repun käytävälle. Lähellä Santa Cruzin saarta parvi delffiinejä lähestyi venettä ja alkoi hyppiä takanamme. Vaikka olin lähes läpimärkä, se ei enää harmittanut lainkaan. Delfiinien lisäksi bongasin yhden albatrossin.
Saaret tuntuvat täyttyvän kokoajan enenmmän ja enemmän, vaikka nyt pitäisi perinteisesti alkaa lowseason. Saritakin oli tyhjä minun saapuessani, mutta aivan täyteen varattu, kun lähdin. Covidaikakausi taitaa olla juuri loppumaisillaan. Löysin kuitenkin Puerto Ayorasta todella kivan talon 140 eurolla viikoksi.
1 kommentti:
No aika kiva leikkikaveri, tylsä kun toinen alko nössöillä.
Lähetä kommentti