Thinadhoo

Majapaikkamme ranta on upea, mutta se on osa kylää, joten bikineitten käyttö on kiellettyä. Pukeutumiskoodi on miehille shortsit ja t-paita, naisilla polvet ja olkapäät piiloon ja tietenkin kaikki siltä väliltä. Tästä näki paljon poikkeuksia, mutta ihan bikinit ja uimahousut päällä emme nähneet, kuin yhden parin bikinirannan ulkopuolella. Pukeutumiskoodit johtuvat siitä, että Malediivit on 100% muslimimaa ja vieläpä melko tiukka sellainen, jos vertaa esimerkiksi Malesiaan tai Indonesiaan.

Saaren länsipää on turisteille tarkoitettua bikinirantaa, siellä bikinit ja uimahousut ovat sallittuja.

Tämämpä takia käveltiin joka päivä aamiaisen jälkeen sinne.

Matka oli lyhyt ja kaunis.

Bikiniranta, joka jatkui saaren kärjen toiselle puolelle.

Rannalla oli katoksia ja aurinkotuoleja, joissa köllöttelimme päivät. Riippumattoja ei ikävä kyllä saanut rannalla mihinkään kiinni. Tätä loossia kokeiltiin yhtenä päivänä, mutta koska tuonne ei käynyt lainkaan tuuli, itikoita oli paljon.

Vakiopaikaksemme muodostuikin tuo etualalla näkyvä katos. Muitakin rannalla oli, mutta ei kai kertaakaan niin, että aivan jokainen aurinkotuoli olisi ollut käytössä. Saarella olleista turisteista suurin osa oli italialaisia, mutta lähes yhtä paljon oli venäjää puhuvia. Lisäksi kuultiin yhden pariskunnan puhuvan saksaa.

Elämä oli pitkälti köllöttelyä. Snorklattiin myös, mutta siitä kokonaan oma päivitys.

Tuossa isossa ylämäessä ravulla oli tekemistä, mutta sen jälkeen oli helpompaa.

Ei sama kaveri, mutta samaa lajia.

Saaren yksisarvinen

Saaren länsikärjessä.

Rannan takana oli tiheä viidakko, jossa oli muutamia polkuja.

Jätettiin yleensä lounas välistä ja vain naposteltiin jotain rannassa. Tässä paikallisia snäkejä. Kuivattuja tonnikalalastuja ja miedosti savustettuja/kuivattuja kalan paloja. Lastut eivät olleet häävejä, mutta nuo isommat olivat oikein hyviä.

Paikallinen makeinen, maistui vahvasti kookokselta.

Ensimmäistä ja viimeistä iltaa lukuunottamatta syötiin sataman paikallisessa. Aikataulullisista ja budjetillisista syistä. Majapaikkamme päivällinen oli vasta kahdeksalta illalla, Etelä-Eurooppalaliseen tapaan. Paikallisesta taas sai ruokaa milloin halusi. Tämä tonnikalavarras riisillä kustansi 80r (4,5€).

Jollekkin on saapunut uusi vesisäiliö, jota pyöritellään satamasta kohteeseen.

Kylänraittia. Oikeassa alakulmassa kadunvarsituoleja Malediivien tapaan. Kaikki kadut olivat hiekkaa, joten kenkiä ei käytetty kuuteen päivään. Taustalla näkyvä Plumeria-hotelli on selkeästi kylän suurin rakennus. Suurin osa turisteistakin asui juuri siellä.

Huoneemme hintaan kuului aamiainen, joka katettiin joka aamu rannalle tai katoksen suojaan, riippuen hieman tuulen kovuudesta. Aamiainen oli malediivilainen. Tuo höystö on sekoitus kookosta, sipulia, sitruunaa ja tonnikalaa. Se nautitaan tuon ohuen rieskan kanssa. Tykästyttiin tähän kovin ja toivottavasti sitä saa jatkossakin.

Jokaista aamiaista tarkkaillut kaveri.

Paikan kissa, tykkäsi rapsutuksesta. Koiria ei Malediiveilla ole, sillä ne ovat islamin mukaan saastaisia, eikä niihin muslimin pidä koskea.

Rantajalkakuvan taustalla olevan autiosaaren takana on toinen pienempi autiosaari. Italialainen liikemies rakentaa sinne resorttia. Paikalliset eivät ole tästä mielissään, sillä he eivät hyödy mitenkään resortista, mutta menettävät oikeuden mennä saarelle.

Jo paria tuntia ennen auringonlaskua alkavat isot lepakot lennellä ympäri saarta. Majapaikkamme viereisessä puussa niitä on usein monta syömässä hedelmiä.

Yksi auringonlaskuista. Yhtenä iltana, kun olimme vesiostoksilla vakiopaikassamme, paikan pitäjä tarjosi meille oluet (0%) mukaan. Olimme vähän hämillään ja tarjouduin maksamaankin, mutta raha ei kelvannut, oluet olivat lahja. Kiittelimme kovasti ja mietimme, että nämä täytyy juoda jossain erityisessä paikassa. Käveltiinkin pimeässä bikinirannalle aurinkotuoleihin. Vähäisen valosaasteen vuoksi taivas oli upea.

Viimeisen illan päivällinen oli upea (20$/hlö). Pöydät oli koristeltu viimeisen päälle, rannalla oli palmunoksista tehtyjä sydämiä ja hiekkaan oli taiteiltu hai ja rauskuja.

Syödessämme pastaa, meriahventa ja sushia edessämme uiskenteli rauskuja ja isoja viiksihaita. Haita pyöri joka ilta valaistussa rantavedessä, mutta nyt niitä oli tavallista enenemmän kalanperkkeiden ansiosta. Upeimpia päivällisiä ikinä, suorastaan epätodellista.

Päivällisen aikana sänkymmekin oli koristeltu. Tästä paikasta jäi erittäin lämpimät muistot. Suosittelen lomakohteeksi. Vähemmänkin reissannut pääsee tänne helposti pikaveneellä suoraan lentokentältä reilussa tunnissa.