Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Saudi Arabia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

keskiviikko 5. joulukuuta 2012

Avajaisten viimeinen päivä

Seuraavana aamuna kuultiin rummutusta ja lähdettiin katsomaan vieläkö meiningit jatkuvat.

Erään talon edessä oli tämä tanssiesitys menossa. Edellisenä päivänä oltiin kuultu, että nämä rituaalit ovat nykyään hyvin harvinaisia ja niitä esitetään vain tärkeiden tapahtumien yhteydessä, kuten tämä moskeijan avaaminen. Ennen eurooppalaisten tuloa nämä kuuluivat vahvasti kulttuuriin ja esityksiä pidettiin pienempienkin juhlien yhteydessä. Muuten en tiedä paljoakaan mitä tuossa varsinaisesti tapahtuu. Päälikkö on tuo mustapukuinen keskellä seisova ja hänen vieressään seisovat toiseksi ylhäisimpiä. Nämä ovat käsittääkseni Neiran väkeä ja edellisessä päivityksessä ja myöhemmin näkyvä toinen joukko on Ain ryhmä. Luin myöhemmin museossa, että tämän tanssin nimi cakalele ja se on seremoniallinen sotatanssi, jota on tanssittu satoja vuosia. Tanssiin saattoi aikoinaan osallistua jopa 50 tanssijaa, mutta perinne kuoli 44 kyläpäälikön mukana, jotka hollantilaiset teloittivat 1621 Nassaun linnoituksen pihassa Banda Neiralla. Myöhemmin bandalaiset anoivat hollantilaisilta lupaa jatkaa perinnettä. Hollantilaiset antoivat lopulta luvan 5 tanssijan tanssiin. Tämän takia useimmilla saarilla on edelleen vain viiden tanssijan ryhmiä.
Neidot viilentelivät tauolla olevia tanssijoita.
Aina hymyssäsuin tanssiva kaveri. Täältä talolta lähti kulkue sataman lähelle, jossa Neiralaiset asettuivat paikoilleen.
Ja pian marssivat paikalle myös ailaiset.
Sitten oli taas tanssin aika. Näitä ennen homma meni tunteekkaaksi, itkettiin ja esityksien loppupuolella yksi tytöistä menetti tajuntansa, en tiedä kuuluiko esitykseen vai mitä.
Tyttö jokatapauksessa kannettiin sisälle väkijoukon voimin ja häntä hoivattaessa tanssijoille tuotiin penkit ja he istuivat odottamaan. Kertaalleen tyttö oli jo tulossa takaisin tuettuna, mutta pyörtyi uudestaan ja taas mentiin sisälle.
Hirveän iloiselta naisväki ei missään vaiheessa näyttänyt.
Tanssien ja kättelyiden jälkeen käveltiin satamaan, jossa neiralaisia odotti vene ja soutujoukkue.
Päälikkö kannetaan sisään, kuten myös muutkin.
Loppuposeerauksien aika.
Hyvästelevät ailaiset.
Rumpujen soidessa neiralaiset sitten lähtivät ja tapahtuma oli ohi. Olen kyllä todella mielissäni, että päästiin kokemaan tällaista. Ikimuistoiset kaksi päivää.

PS. Videot kuvasin hdna mutta piti pakata aika paljon, että sain upittua ne näillä Ambonin yhteyksillä.

1 kommentti:

mutteri kirjoitti...

On se kyllä ihmeellistä, mitä ihmeen vaaraa se tanssi edusti, julmaa siirtomaahistoriaa! Apeita tosiaan naisten ilmeet on, tanssi on hienoa, joten kai sen täytyy liittyä siihen seremoniaan. Ei voi kaikkea ymmärtää.