Jouluaaton iltapäivällä lähdettiin Kakaran kylään. Ensin istuskeltiin tutuksi tulleen ja englantia puhuvan Jansenin luona, josta jatkettiin kolmestaan Julianukselle ja lidelle (Dive centerillä työskentelevä pariskunta). Heillä syötiin ennen joulukirkkoa, jonne lähdettiin, kun kulkue oli ohittanut heidän talonsa, mennen pois päin kirkosta. Kulkueen kärjessä kirkollisen näköiset ihmiset lauloivat ja heitä seurasivat muut ihmiset, hännillä papatteja sun muita pommeja paukuttelevat lapset. Paukkuja on paukuteltu oikeastaan siitä lähtien, kun Tobeloon saavuttiin ja niitä kuulemma paukutellaan ainakin uuteenvuoteen saakka. Myös kirkonmenojen ajan ulkona paukuteltiin.
Kirkossa istuttiin penkkeihin odottamaan. Pian valot sammuivat ja ovi suljettiin. Kulkueen saavuttua ovelle, oven läpi käytiin rituaalinen sananvaihto, jonka jälkeen ovi avattiin, päästettiin kulkue sisään ja valot laitettiin päälle.
Kirkossa laulettiin, saarnattiin ja lapset pitivät tämän lauluesityksen. Olen kuullut, että ennen aikaan, kun ihmisillä oli Suomessakin tapana käydä kirkossa, jotkut saattoivat nukkua epämukavilla penkeillä, niin oli täälläkin, hieman päätä kääntämällä näin ainakin kolme nukkujaa kirkonmenojen puolessa välissä. Ehtoollista ei ollut, mutta kolehtiin laitettiin molemmat 5k.
Parin tunnin jälkeen palattiin Julianukselle, jossa minulle ja Minnalle tarjottiin Bintang olut, Jansen ja Julianus ottivat esiin hieman maustettua ruskeaa pontikkaa, jota mekin maistoimme ja saimme kutsun tapaninpäivän tansseihin, joihin Jansen aikoi hommata täyden pullon. Kuvassa minusta vasemmalle: Julianus, Jansenin vaimo Hobertina, Lide, Jansen, Julianuksen ja liden lapsenlapsi ja heidän tyttärensä.
Seuraava päivä meni taas snorklaillessa ja riippumatossa makoillessa, Jansseenilta kuultiin, että saarella ei ole krokotiileja, eikä myöskään käärmeitä, Minna ilahtui tästä tiedosta.
Tapaninpäivänä mentiin kylään ennen kuutta ja istuskeltiin Julianuksella. Pontikkaa oli hommattu ja meillä oli Finlandian loput mukana, joista paikalliset tuttumme olivat hyvin mieleissään. Jokainen otti vuorotellen paukun, myös Lide ja Hobertina, Lide pyysi tyhjän pullon itselleen, ennen kuin se oli edes tyhjä, oli niin hieno. Finlandian jälkeen jatkettiin taas pontikalla ja kahdeksaksi mentiin juhlapaikalle.
Jossa jouduttiin hieman odottamaan, että väki tulee kirkosta, ennen kuin alettiin syömään. Ruoka oli erittäin herkullista ja tarjoilu kohdillaan. Jansen pyysi myös kylän päälikön pöytäämme ruokailun ajaksi. Paukkuja otettiin aina yhdessä jonkun kanssa, Jansen otti yleensä kanssani, mutta nyt hän piti taukoa ja minä otin päälikön kanssa.
Syömisen jälkeen siirrytiin hetkeksi sisään, jossa jaoimme koristamme jäljelle jääneet oluet seurueemme kanssa. Tanssin alettua liityimme letkaan.
Minna sai alusta lähtien kehuja, minäkin opin yksinkertaiset askelet pian. Ilta meni mukavasti juoden, jutellen ja tanssien. Puolen yön aikaan käveltiin neljästään takaisin dive centterille, seuraava päivä menikin sitten taas riippumatossa.
Perjantaina lähdettiin pois Kakaralta 11 yön jälkeen, täytyy sanoa, että oli paras rantapaikka, jossa olen koskaan ollut ja erittäin mukavia paikallisia.
2 kommenttia:
Tosi kivan näköistä Joulun viettoa. Tiedätkö kuuluivatko lahjat perinteisiin? Tapanin yhteinen ateria ja tanssit, osallistuiko niihin kuka tahansa kyläläinen, mukavan yhteisöllistä joka tapauksessa. Kuis kustannukset? Ihanaa, kun osaatte ja uskallatte uida joukkoon:)
Ei ollu mitään viitteitä lahjoista. Näytti olevan koko kylän juhla, muovituoleja oli tiekin täynnä. Kaikki toi käsittääkseni ruokaa, yleisten juomien maksajasta ei ollut tietoa, varmaankin joku oli pistänyt kannun kiertoon. Me juotiin paljolti meidän porukan juomakannusta, jota joku kävi täyttämässä, eli ei silleen tietoa, varmaankin aika talkoomeiningillä.
Lähetä kommentti