Tunnisteet

Indonesia (110) Thaimaa (98) Filippiinit (58) Malesia (47) Snorklaus (46) Suomi (45) Sukellus (44) Kiina (39) Tansania (36) Egypti (33) Intia (31) Ecuador (30) Sumatra (28) Ghana (27) Nicaragua (25) Sulawesi (25) Vietnam (25) Kambodža (22) Myanmar (22) Nusa Tenggara (21) Peru (21) Bolivia (20) Galapagos (20) Laos (20) Sri Lanka (20) Maluku (19) Etiopia (18) Tulivuori (18) Savanni (17) Benin (15) Iran (15) Malediivit (14) Viidakko (14) Dominikaaninen (13) F1 (13) Turkki (13) Australia (12) Borneo (12) Amazon (10) Italia (10) Saudi Arabia (10) Taiwan (10) Argentiina (9) Brasilia (9) Kolumbia (9) Oman (9) Jaava (8) Meksiko (8) USA (8) Belize (7) Togo (7) El Salvador (6) Malta (6) Qatar (6) Sarawak (6) kalimantan (6) Guatemala (5) Japani (5) Ranska (5) Sikkim (5) Bali (4) Costa Rica (4) Dinosaurus (4) Hollanti (4) Honduras (4) Norja (4) Panama (4) Paraguay (4) Venäjä (4) Bahrain (2) Englanti (2) Ruotsi (2) Sveitsi (2) Latvia (1) Saksa (1) Singapore (1) Vatikaani (1)

maanantai 1. tammikuuta 2018

Luosto

Joskus olen kuullut, että joku on lähtenyt käpälämäkeen. Ennen en ole tiennyt mihin hän on mennyt, mutta nyt tiedän, Pyhälle.

Hotelli pyhätunturin aamiaisella sai mahansa täyteen, mutta gastronomisia elämyksiä se ei tarjonnut. Päätimmekin sunnuntaiaamuna ajella tyhjin vatsoin Lapland hotelli luostotunturille.

Vaihtaminen kannatti, pekonia, lohta ja haukea yms yms.

Aamiaisen jälkeen lähdimme kiertämään Luoston vaellusluontopolkua. Polun pituus oli vähän joka lähteessä eri. Liekkö mitattu alunperin poronkusemina ja lantalaiset sitten vääntäneet kilometreiksi.

Alkumatka tallustettiin tylsähkössä sekametsässä, jossa ruska ei ollut parhaimmillaan.

Suohon ihastuin täysin. Olen aina ollut vuorien ystävä, mutta kyllä tasainenkin voi olla kaunista.



Superkeltaista

Soiden jälkeen reitti kaartoi metsän läpi kohti Luosto tunturia.


Naavaa

Pikkulintu

Puuruska parani ylöspäin mentäessä.

Vänkkärä tunturikoivu

Katajaista

Näkyvyys oli huomattavasti edellispäivää parempi. Taustalla Pyhä.

Luoston huipulle on rakennettu jalkapallopatsas, joka toimii myös säätutkana.

Näköalatasanne.

Matkalla alaspäin. Reissu oli erittäin hyvä, kotimaassa voisi matkailla enemmänkin. Suunniteltiin paluumatkalla jo uutta ruskaretkeä ensi vuodelle...

3 kommenttia:

mutteri kirjoitti...

Pikkulintu on taviokuurna, koiraspuolinen on toi karmiininpunainen. Niitä oli muutama päivä sitten pihapihlajassa ruokailemassa.

Tuukka kirjoitti...

Eli ei ilmeisesti mikään kovin harvinainen kaveri, hienon näköinen. Kiitokset nimestä, arvelinkin, että sulta vois tieto löytyä.

mutteri kirjoitti...

Pohjosen lintu mutta lähtee vaeltamaan talvisin ruuan perässä. Ei ole meidän pihassa jokatalvinen näky.